Kou­val­la korkean tason met­sä­ret­kei­lyä – näistä met­sä­asiois­ta se­mi­naa­ris­sa kan­net­tiin huolta

Jorma Kouva sai esitellä kotikylällään entisen työnantajansa Metsähallituksen metsiä metsäpäättäjille viime viikolla. Kortepalon rauduskoivikko on ollut monen Osaran aukeille tehdyn metsäretken kohde. Siellä nähdään puun kasvavan metsäammattilaisten toimista huolimatta. Kortepalon rauduskoivikko on ollut monen Osaran aukeille tehdyn metsäretken kohde. Siellä nähdään puun kasvavan metsäammattilaisten toimista huolimatta. MTK:n metsäpuolen teräväpää, metsäjohtaja Juha Hakkarainen (oikealla) ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, saivat Esko Piipposelta ja Jorma Kouvalta Osaran aukeat -kirjan.
Jorma Kouva sai esitellä kotikylällään entisen työnantajansa Metsähallituksen metsiä metsäpäättäjille viime viikolla.
Jorma Kouva sai esitellä kotikylällään entisen työnantajansa Metsähallituksen metsiä metsäpäättäjille viime viikolla.
Kuva: Toivo kiminki

Kouvan miesten Jorma Kouvan ja Esko Piipposen paikallistuntemukselle oli taas käyttöä, kun ties monesko seurue kävi siellä muinaisten Osaran aukeiden alueeseen tutustumassa.

Viime viikon retkellä olikin liikkeellä korkean tason metsäpäättäjiä. Pääjoukko koostui Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton metsäjohtokunnasta ja metsälinjan henkilöistä. Kun valtion mailla oltiin, oli isäntiä edustamassa niin Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen kuin talon Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Yksi kansanedustajakin mukana nähtiin, metsäjohtokunnan pedersöreläinen jäsen Mats Nylund, RKP.

Retkeilyn päälle lähes 40-henkinen seurue pääsi osallistumaan Piipposen pirtin Osara-salissa järjestettyyn seminaariin. Siinä pohdittavana olivat Pohjois-Suomen metsätalouden ja metsänomistuksen erityispiirteet.

Kuusamolaisen Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi oli huolestunut alueen yksityismetsien tilanteesta. Niiden pirstoutuminen ja sitä myötä jopa unohtuminen ei hyvää tiedä.

– Onneksi Metsähallitus ja suuret yhteismetsät myyvät puuta metsäsuunnitelmiensa mukaan. Niiden varassa pohjoisen metsäteollisuus pyörii. Pelkästään yksityismetsien varassa ei täällä pärjättäisi.

Hintakilpailua käydään Virranniemen mukaan vain tukista. Kuitua käyttävät kaksi yhtiötä vain ilmoittavat, kun puuta tarvitsevat. Nyt sahojen ongelmana on kuori ja puru, jotka eivät näytä kelpaavan edes lämmityskattiloihin, hän synkisteli.

– Ilman tukea ne eivät kelpaa. Pohjoisen sahojen kilpailukyky on heikentynyt, logistiikkakulut ovat nousseet. Jatkossa puu pitää hinnoitella sen sahausarvon mukaan.

Myös tiestön kunto on Kuusamon miehen mukaan ongelma, joka vaikeuttaa puunhankintaa. Hänestä se on uhka, johon olisi pitänyt puuttua jo ajat sitten.

MTK Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Ekdahl oli huolissaan yksityismetsien hoitorästeistä. Nuorissa metsissä ne ovat tulppana metsien tuoton hyödyntämiselle.

– Harvennuspuulla nollaraja on todellisuutta. Se vähentää tietenkin intoa hoitotöihin ja investointeihin. Kuulimme metsässä, millaista puustoa Osaran aukkoja tehdessä hakattiin. Nyt sellaiset jäisivät uudistamatta ilman tukia.

Pohjoisen metsien uudistamiskulut ovat tuntuvasti etelän vastaavia suuremmat hakkuutuloihin verrattuna, Ekdahl ynnäili.

Nyt hän näki puumarkkinoiden ongelmana sijoittajat, jotka ovat viime aikoina ostaneet metsäyhtiöiltä suuria tiloja. Uusien omistajien tarjoamat suuret puumäärät vaikeuttavat yksityismetsien normaalia puukauppaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Salminen hoksautti Osaran aukeiden hiilensidontakyvyn nousseen niiden uudistamisen ansiosta selvästi.

– Siellä oli ennen hakkuita puuta vain kymmeniä kuutioita hehtaarilla, nyt jo harvennetuissa 150–200 kuutiota hehtaarilla. Pohjois-Suomesta voi huoletta hakata puuta nykyistä enemmän.

Poliittisen ja metsätaloudellisen aikaperspektiivin erimittaisuus on Salmisen mukaan huomioon otettava tosiasia. Kun metsän kasvatuksen kustannukset tulevat pääasiassa alkuvaiheeseen, on luotettava siihen, että niiden investointien tulokset tulevat näkyviin pitkällä aikavälillä.

Ylisukupolvista tähtäintä metsätaloudessa korosti myös Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Huolensa tukkipuun saatavuudesta esitti keskustelussa myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, pudasjärveläislähtöinen Mikko Tiirola.

– Vielä voimme nauttia menneiden sukupolvien työstä, hän sanoi.

Pohdittavana olivat Pohjois-Suomen metsätalouden ja metsänomistuksen erityispiirteet.