Terhi Taikavaara ja Teemu Ojala Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry:stä kirjoittivat 1.2.2022 otsikolla "PVO maksattaa itselleen kuuluvia kuluja kunnilla". Haluamme avata Iijoen vaelluskalahankkeiden taustaa ja oikaista mielipidekirjoituksessa esitettyjä väittämiä.
Iijoen otva -hankkeessa luotiin Iijoelle vesistövisio, jossa huomioidaan Iijoen kokonaisvaltainen kehittäminen. Hankkeen työtä on jatkettu Iin Micropolis Oy:ssä Iijoki-sopimuksella, jonka avulla on käynnistetty virtavesikunnostuksia, vedenlaatua parantavia hankkeita sekä edistetty myös matkailun kehittämistä. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaan liitto on jatkanut Iijoen vaelluskalahankkeiden vetämistä. Parhaillaan on käynnissä Iijoen vaelluskalahanke 2020–2022, jossa on mm. rakennettu Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä. Hanke on saanut rahoitusta valtion NOUSU-ohjelmasta ja samaista valtion rahoitusta on nyt haettu mielipidekirjoituksessa viitattuun Lohi Iijokeen -hankkeeseen.
”Iijoki on ollut yksi Suomen tärkeimmistä lohijoista ja valtio on omalla panostuksellaan edistänyt vesistöalueen arvoa nostavia kehittämistoimenpiteitä. Ministeriössä Iijoen vaelluskalahankkeissa tehty työ on nähty onnistuneena ja hankkeissa on tartuttu erinomaisella tavalla rakennettuja jokia koskeviin keskeisiin vaelluskalojen elvyttämisen haasteisiin kuten vaelluspoikasten alasvaelluksen järjestämiseen”, kertoo erityisasiantuntija Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä
Lohi Iijokeen -hankkeessa tutkittaisiin Haapakosken alasvaellusväylän toimivuutta. Hankkeessa tehtäisiin myös muita tukitoimia kuten lohikalojen pienpoikasistutuksia ja ylisiirtoja. Toimenpiteet tukisivat osaltaan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan säilymistä.
PVO-Vesivoima Oy noudattaa sille tällä hetkellä asetettuja velvoitteita. Lohi Iijokeen -hanke ei ole yhtiön ideoima. Hanke on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan liitossa ja valmisteluun ovat osallistuneet eri sidosryhmätahot. PVOV ja valtio olisivat hankkeen merkittävimmät rahoittajat, kumpainenkin n. 350 000 euron osuudella. Hankkeen muiden rahoittajien osuudet olisivat huomattavasti pienemmät, max. 20 000 euroa. Eri tahojen mukanaolo koetaan kuitenkin tärkeänä. On olennaista, että hankkeiden ohjausryhmissä edustus on laajapohjaista. Näin eri tahot ovat tietoisia asioiden etenemisestä ja voivat osaltaan olla vaikuttamassa päätöksiin.
Iijoen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemusta käsitellään Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, ei oikeudessa, kuten mielipidekirjoituksessa esitettiin. Velvoiteasia ja vapaaehtoiset hankkeet kulkevat rinnakkain, eikä asiassa ole ristiriitaa. Velvoitteiden mahdollisesta muutoksesta saadaan aikanaan päätökset, mutta sillä aikaa on tärkeää elvyttää vaelluskalakantoja kaikin mahdollisin keinoin. On hankala kuvitella parempaa ratkaisua smolttien osalta Haapakoskelle, kuin nyt on tehty. Oletettavasti vastaava rakenne tehtäisiin velvoitteena, mikäli velvoite olisi järjestää alasvaellus Lapin ELY-keskuksen esittämällä tavalla.
Voimalaitosten ohittaminen isossa rakennetussa joessa ei ole yksinkertaista. Sekä kalatiet että alasvaellusratkaisut vaativat tarkkaa suunnittelua ja ne ovat investointeina mittavia. Lisäksi asiaa voivat vaikeuttaa myös muut seikat: Raasakan voimalaitospadon ja säännöstelypadon kalateiden myönteisistä vesilupapäätöksistä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joten rakentamisen aloittaminen on viivästynyt merkittävästi aiemmin suunnitellusta.
Iijoen kehittäminen on laaja kysymys ja vaelluskalat yksi osa sitä. Eri sidosryhmätahot ovat kiitettävästi olleet mukana erilaisten hankkeiden rahoittamisessa ja toiminnassa, kiitos siitä. Iijoella tehdään yhteistyötä, joka vie asioita eteenpäin.