Kesäkuvakisa: Osal­lis­tu Ii­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan ja voita hienoja pal­kin­to­ja – Katso jat­ku­vas­ti täy­den­ty­vä ku­va­gal­le­ria

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hy­vin­voin­ti­alue – olisiko pitänyt tehdä suu­rem­pi muutos?

Meneillään  olevat Aluevaalit ovat jokaiselle tärkeät vaalit. Nyt on valittava väki, joka  päättää varsin itsellisesti mm. meidän Sote-palveluista. Kuinka lähellä on täydellinen terveyskeskus tai onko edes osittain palveluja antava osasto joka kunnassa? Tuleeko hammaslääkäri kylälle viikottain, vai pitääkö minun mennä kymmenien kilometrien päähän hänen luokseen, mistä lähtee paloauto jne.

Kun tehdään näin suuret muutokset, että yli 170 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa, niin olisikohan samalla voitu tehdä laajempikin uudistus. Hoituisi ainakin samalla luottamusmiesmäärällä.

Vuoden 2010 alusta aloittivat mm. nykyiset aluehallintovirastot ja lakkautettiin silloiset läänit, joka oli paha virhe. Jospa neljän vuoden kuluttua olisi jo aika muutokselle eli yhdistää nyt tuleva Hyvinvointialue,  entiset lääninhallitukset ja vielä nytkin voimaan jäävät maakuntien liitot ja  maakuntavaltuustot. Nimeksi tulisi, yllätysyllätys, Lääninhallitus. Lääninhallituksia pitäisi olla vähintään ns. vanhojen läänien määrä eli 12.

Tulevaisuudessa ehkä pitäisi uusien Lääninhallitusten hallinto järjestää vaalien kautta, kuten nyt aluevaalit. Mutta tarvitaanko vielä lisävaalit? Jospa demokratiaan riittäisi, että lääninhallintovaltuusto muodostettaisiin läänien kansanedustajista ja lisäksi yksi edustaja tulisi jokaisesta kunnasta. joista ei valita kansanedustajaa. Valtuuston kooksi tulisi siten noin 50 valtuutettua, mutta huomatkaa, ainakin yksi joka kunnasta – nyt ei niin tule tapahtumaan, vaikka sairaanhoitopiirit ovat sitä nyt toteuttaneet. Valtuusto valitsisi Lääninhallinnolle hallituksen valtuuston kansanedustajien joukosta ja puheenjohtajana olisi tietenkin maaherra, koska valtuustonpuheenjohtajan rooli voisi olla enemmänkin edustuksellinen.

Mitä tällä saavutetaan? 1. Ei olisi neljät eri vaalit, vain kunta- ja eduskuntavaalit sekä EU-vaalit. 2. Ei olisi erillistä maakuntavaltuustoa. 3. Kun valtio rahoittaa koko Lääninhallituksen, niin olisi kohtuullista, että kansanedustajat ohjaisivat yhdessä kuntapäättäjien kanssa valtavia rahasummia, mitkä yhteiseksi hyväksi käytetään. 4. Samalla kertaa ei hyväksyttäisi maakuntaveroa, joka olisi kaiken hulluuden huippu. Ennen sanottiin: ”Kun herra antaa viran, niin se antaa myös järjen”. Näin ei tapahtuisi verotuksessa. ”Kun saa verotusoikeuden, niin järki ja säästeliäisyys katoaa”. 5. Läänissä olisi taas Tasavallan presidentin nimittämä päällikkö, maaherran arvovallalla.

Vahvasti tulisi miettiä, jospa kansanedustajat eivät saisi sitten enää toimia kunnallisessa päätöksenteossa, kun olisivat Lääninhallintovaltuustossa? Ehkä kuitenkin kunnanhallituksissa, koska siellä voi olla melkein kuka tahansa kuntalainen. Jos valtuusto kuitenkin valittaisiin vaaleilla, niin  hallinto kuitenkin muuttuisi, mutta yhdistämisiä pitäisi tapahtua. Esitykseni on täynnä sudenkuoppia, mutta väittäisin siinä olevan jotain järkeäkin.

Nämä muutosmietteeni saivat alkunsa, kun muutaman tunnin taistelin vaalitaulujeni puolesta lumiauroja vastaan, lumessa ja kylmässä, pimeässä yössä Uuden Vuoden Aattona 2021.

Kari MyllyniemiPoliisimestari, h.c., kansanedustajana 1995–2003, aluevaaliehdokas (kesk)