Tai­val­kos­ken kir­kon­ky­län ala­kou­lun re­mont­ti on jo 2,5 kuu­kaut­ta myö­häs­sä – Kunnan tek­ni­nen joh­ta­ja: "Jos si­sä­il­ma­on­gel­ma jatkuu, työ on mennyt huk­kaan"

Mielipidekirjoitus

Valtio ei ole ”tai­ka­sei­nä” – Pe­rus­suo­ma­lais­ten val­tuus­to­ryh­mä on jät­tä­nyt kiin­tiö­pa­ko­lai­sia koskien kaksi val­tuus­toa­loi­tet­ta, joissa toi­ses­sa esi­te­tään kiin­tiö­pa­ko­lais­ten vas­taan­oton lo­pet­ta­mis­ta

Pudasjärvi

Maahanmuuttaja on maahan (Suomeen) muuttava henkilö, joka muuttaa omasta tahdostaan esimerkiksi työn perässä. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kiintiöpakolainen on YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa kiintiössä. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 850-1050 henkilöä vuosittain.

Suomen Pakolaisapu ry:n mukaan maailmassa on 82,4 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta, turvapaikanhakijoita heistä on 4,1 miljoonaa. UNCHR arvioi vuonna 2020, että 1,4 miljoonaa pakolaista tarvitsee kiintiöpaikan, koska heidän ei ole mahdollista saada riittävää suojelua nykyisessä isäntämaassaan. Vain 107 800 pakolaista sai kiintiöpaikan 26 maasta vuonna 2019. Lukujen valossa on selvää, ettei valtakunnallisesti muutamien satojen, tuhansien tai kymmenientuhansienkaan pakolaisten vastaanotto ratkaise juuriongelmia lähtömaissa ja siten vähennä avuntarvitsijoiden määrää.

Pakolaisten ”uudelleensijoittamisesta” – onnistumisesta tai epäonnistumisesta - eri maihin kertoo se, että arviolta 77%:lle maailman pakolaiselle (eli lähes 16 miljoonalle), tilanne on muuttunut pitkäaikaiseksi. Pakolaisten määrää ja määrän kasvua on helpompi asettaa mittakaavaan, kun ajattelee, että jokainen päivä 25 000 ihmistä joutuu pakenemaan kodistaan eri syistä.

On mahdoton ajatus, että nykyisellä EU:n turvapaikkajärjestelmällä, Suomen kiintiön tai vastaanottomäärien nostamisella Pudasjärvellä olisi mahdollista vastata tämän mittaluokan avuntarpeeseen. Humanitaarisesta maahanmuutosta on lisäksi tullut lähes hallitsematon siirtolaisuuden väylä, jolla on monenlaisia seurauksia vastaanottajamaassa.

Lisääntyvä humanitaarinen maahanmuutto lisää hyvinvointipalveluiden kysyntää enemmän kuin kasvattaa verotuloja, joilla näitä palveluita voidaan tuottaa. Palveluiden järjestäminen rasittaa jo ennestään niukkaa resurssia ja vaikuttaa kantaväestölle tarjottaviin palveluihin negatiivisesti – paisuttaa jonoja ja heikentää palveluiden saatavuutta, kun työvoimaa ei saada riittävästi kysyntään nähden.

Kun tiedustellaan tarkemmin kulupuolta kuulee usein sanottavan, että ”Valtio maksaa!”. Valtio ei ole kuitenkaan mikään ”taikaseinä”, josta rahaa on loputtomasti jaettavissa. Jokainen euro on veronmaksajien varoja ja jostain muusta pois. Pitkässä juoksussa tämä rapauttaa koko hyvinvointivaltion perustan. Jotta palvelut saadaan rahoitettua, tarve nostaa veroja tai lisätä velkaantumista kasvaa. Yhtenä vaihtoehtona on myös julkisten palveluiden heikentäminen, josta kaikuja on jo nähtävissä.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa samaa etnistä taustaa edustavat ihmiset keskittyvät usein asumaan samoille asuinalueille. Samaa kehityslinjaa kuljetaan Suomessakin.

Valtion talousarviossa vuodelle 2021 on varattu pelkästään ”Valtion korvaukset kotouttamisesta” -momentille yhteensä 176 225 000 euroa. Määrärahaa on tarkoitettu mm. kunnille maksettaviin korvauksiin, jotka aiheutuvat henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä. Lisäksi määräraha on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa toimeentulotukeen, tulkkauksen järjestämiseen sekä erityiskustannusten korvaamiseen. Huomionarvoista on, ettei tämä momentti ole ainoa, joka sisältää kotouttamisen tai maahanmuuton kuluja. Samalla rahamäärällä, joka Suomessa käytetään yhtä henkilöä kohden, saataisiin autettua moninkertaisesti ihmisiä paikanpäällä tai lähialueilla.

Pudasjärvellä kiintiöpakolaisten vastaanottoa on perusteltu muun muassa väestöpohjan laajentumisella, ikärakenteen tervehtymisellä ja työvoiman saamisella. Parasta aikaa kaupunginhallituksen asialistalla on kiintiöpakolaisten vastaanottomäärän nostaminen kolmeenkymmeneen henkilöön joka toinen vuosi edellisen kahdenkymmenen sijasta. Pelkkä ihmismäärän kasvu ei kerro mitään elinvoimaisuudesta, kestävää työvoimaa ei ole saatu, eikä paikkakunnalle ole jääty asumaan. Järeilläkään toimenpiteillä ei ole onnistuttu kotouttamisessa muissakaan maissa, ei myöskään Suomessa, eikä tulla onnistumaan Pudasjärvellä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt kiintiöpakolaisia koskien kaksi valtuustoaloitetta, joissa toisessa esitetään kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamista ja toisessa tarkkoja laskelmia kuluista, joita kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaatinut, samoin selvitystä kotouttamistoimien vaikuttavuudesta. Pudasjärven Perussuomalaiset ry on aiemmin käsitellyt asiaa ja valtuustoaloitteet ovat täysin linjassa yhdistyksen kannan kanssa.

Pudasjärven Perussuomalaiset ry