Tulevia Pudasjärven kaupungin valtuutettuja.
Olen lueskellut kaupungin taloustietoja 2000-luvulta ja toista kertaa ollaan selvitystilassa. Ulkopuolista konsulttia on tarvittu tekemään laskelmia, jotta kaupunki ei ajaudu kriisikunnaksi mikä tarkoittaa, että kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.
Yksityisellä puolellahan tutkitaan onko selvitystilassa olevalla yhtiöllä edelleen enemmän varoja kuin velkaa; mikäli tilanne on toisin päin, tulee yhtiö asettaa konkurssiin ja näin ollen omistajat menettävät omaisuutensa. Kunnallisessa päätöksen teossa henkilökohtaista taloudellista vastuuta ei ole, jotten konkurssi on pois suljettu toimi. Mutta mikä on valtuutetun vastuu?
Itse muutin takaisin tähän tekopitäjään ennen edellistä vaalikautta, silloin mielestäni kaupungin talous oli hyvässä kunnossa, kunnallisveroprosentti oli kilpailukykyinen ja velkaakaan ei ollut asukasta kohti kuin 2700 euroa. Valtakunnallinen kuntatutka päätyi samaan lopputulokseen ja antoi taloudenpidosta neljä tähteä, kun viisi on maksimi. Viime vaalikaudella on eletty reippaasti yli varojen, kaupungin strategiaan valitut toimet kuten tavoite 10 000 asukkaasta ei ole toteutumassa ja hirsipääkaupungiksi julistautuminen on tullut kalliiksi. Viimeinen tilinpäätös kertoo karua kieltä kaupungin taloudellisesta tilasta. Valtion runsaasta koronatuesta huolimatta velka asukasta kohti on pompsahtanut liki kaksinkertaiseksi ja näillänäkymin tuleva vaalikausi tuplaa jälleen lainamäärän konsultin tekemän laskelman mukaan, joka vuonna 2026 on 8723 €/asukas. Tuoreen kuntatutkan mukaan talous saa enää yhden tähden.
Tuleva vaalikausi tulee olemaan niin Pudasjärvelle kuin muillekin kunnille ja kaupungeille historian vaativin johtuen sote-uudistuksesta. Rahoituksesta häviää 2/3 osaa ja lopulla 1/3 pitää tulla sitten toimeen. Kuinka suuri osa siitä menee pelkästään vanhojen velkojen maksuun ja pitkäaikaisten leasing-sopimusten hoitoon. Eipä taida uusille valtuutetuille jäädä paljonkaan mahdollisuuksia lunastaa vaalilupauksiaan.
Sote-uudistus keskittää toimintojaan entistäenemmän Ouluun minkä seurauksena työpaikat vähenee niin Pudasjärveltä kuin muiltakin samanlaisilta kuntakeskuksilta.
Edellisissä kuntavaaleissa Pudasjärven äänestysprosentti oli 55, joten liki puolet asukkaista on jo luovuttanut. Mistähän tällainen demokratia vaje voisi johtua, voisiko joku kertoa minulle, miksi Pudasjärviset eivät ole kiinnostuneet kaupungin asioiden hoidosta. Jospa tällä kertaa 70 % innostuisi käymään vaaliuurnilla, saavuttaisiin ”laumasuoja” kuten puolitoista vuotta riehuneen kulkutaudin taltuttaminen vaatii, niin selvittäisiinkö sitten?
Onhan tuo mielenkiintoista sivusta seurata kuinka ”ikivaltuutetut” ja ehkä muutama tuorekin selviää tulevasta vaalikaudesta. Olisihan se ollut mukava viettää eläkepäiviä syntymäpitäjässä, mutta tällä menolla taitaa muutto olla edessä, enkä taida olla ainoa lähtijä.