Hei, Sinä merkittävä Maanomistaja. Tiedätkö, kuinka paljon vartijana oikeasti olet?
Monelle kolahti postilaatikkoon tarjous tuulivoimayhtiöltä.
Kutsu tuli myöhässä ja paikkakuntakin oli väärä. Paikalla olisi pitänyt olla jo toissa päivänä.
Mikä kiire nyt on iskenyt? Mistä nyt tuulee?
Tarjousta tutkittaessa kävi ilmi, että kyseessä on suuria summia rahaa. Sitä luvataan kerta-, hehtaari- ja prosenttikorvauksena sekä vuosittaisina vuokrina.
Suomalainen tuulivoimayhtiö lähestyy maanomistajia ja havittelee useiden omistajien hallussa olevia erikokoisia metsäalueita tuulivoimalle. Tänä vuonna Suomeen odotetaan rakennettavan yli 300 uutta tuulivoimalaa.
Alustavat suunnitelmat piirretään tussilla kartalle näennäisesti asumattomille seuduille. Oikeastaan mitään ei ole vielä valmiina, mutta aikataulu on tiukka.
Onko tuulimittauksiakaan ehditty toteuttaa?
Nimet pitää saada paperiin ennen kuin kilpailijat ehtivät apajille.
Pidä puolesi Maanomistaja, ettei joillekin makseta enemmän kuin toisille ja isännästä tule renki. Suosittelemme lukemaan jutun uusimmasta Taloustaidosta 3/2022 sekä Vero.fi -sivustolla kerrottavasta uusimmasta vero-ohjeesta, joka ilmestyi 17.3.2022.
Miten käy alueen metsätalouden suositusten mukaisen hoidon, kun yhden tuulivoimalan kohdalta pyyhkäistään pois 50–100 metrin säteeltä metsää metsänpohjineen?
Laskennallisesti yksi tuulivoimala vie pinta-alaa 1–1,5 hehtaaria.
Tuulivoimalan betoniperustukseen tarvitaan ainakin 75 x 6–9 m3 autokuormaa betonia. Älä tule paha kakku– tule hyvä ja kestävä kakku!
Vuokra-aika on vähintään 50 vuotta. Muistathan myös, että maa-alue muuttuu tuulivoimalan käynnistyessä energiantuotantoalueeksi.
Mikä on Luonnon hinta, jotta saamme vähäpäästöisempää energiaa? Vihreää sähköä.
Tuulivoimayhtiön tarjouspapereita pidemmälle luettaessa tulee eteen maininta populaatioista.
Miten he ovat selvittäneet, ”ettei rakentaminen vaikuta merkittävästi populaatioihin”? Mistä populaatiosta tässä on kysymys? Linnuista? Hyönteisistä? Vai sammakkoeläimistä?
Populaatio tarkoittaa samalla alueella elävien keskenään lisääntyvien saman lajin yksilöiden muodostamaa ryhmää. Sen koko suhteutetaan elinalueen pinta-alaan, jolloin saadaan populaatiotiheys. Se ilmoitetaan esimerkiksi lintulajien kohdalla yksilöinä neliökilometriä kohti. Hyönteisillä yksilöinä neliömetriä kohti ja niin edelleen.
On siinä laskemista kerrakseen!
Ihmispopulaatiota maininta ei ainakaan voi tarkoittaa...
Suomen metsät näyttävät olevan nyt ”vapaata riistaa” tuulivoimayhtiöille. Nekö määrittelevät luontoalueiden arvon?
Mitkä lajit ovat tärkeitä tai milloin alue palautetaan luonnontilaan?
Silloinko, kun tuulivoimala on elinkaarensa päässä?
Sanomattakin on selvää, että tuulivoimala-alueet pirstovat eliöiden yhtenäisiä elinympäristöjä pieniksi tai jopa hävittävät niitä, oli kyse mistä populaatiosta hyvänsä. Luontokato etenee salakavalasti, jos näennäisesti harmitonta metsänpohjaa valetaan betoniin.
Tiedämmekö edes, mitä rikkauksia se sisältää luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Moniko meistä on katselemassa viidenkymmenen vuoden kuluttua, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut arvokkaaseen kansallismaisemaamme?
Onko tämä nykyinen malli rakentaa tuulivoimaa se järkevin tapa, kukaan ei tunnu kyseenalaistavan sitä. Kuitenkin tuore EU-komission asetus velvoittaa ennallistamaan 90 prosenttia heikennetyistä luonnon alueista vuoteen 2050 mennessä.
Viranhaltija ja päättäjä, muista, olet myös paljon vartijana.
Tällä hetkellä on vireillä kansalaisaloite ”Tuulivoimalaki – tuulivoimateollisuudelle rajat”.
Luonnon puolesta!