Pori Jazzien Suomi-areenalla käytiin keskustelua ”Tulee kalavallankumous”, jossa pohjana oli S-ryhmän ruokamanifesti:
”Ideamme on että tonnikalapurkki vaihtuu kuluttajien pöydissä yhä useammin särkipurkiksi. Miksi? Siksi että siinä on järkeä.”
Jörn Donnerkin kertoi, ettei syö enää lihaa lainkaan, mutta kalaa kyllä päivittäin.
Edellisessä kirjoituksessa tarkasteltiin kalastusympäristöä ja taloudellisia perusteita. Nyt tarkastellaan miten kalastuksen pitäisi organisoitua, että sillä olisi kaikki edellytykset toimia.
Kalavesien omistajat ovat suhtautuneet vaihtelevasti ammattimaiseen kalastukseen, jotkut ovat olleet suorastaan estämässä sitä. Kalavesien ja kalastusoikeuden haltijat eivät kuitenkaan omista vesissä uivia kaloja.
Lainkin mukaan omistajalle kuuluu kalastuksen järjestäminen kestävällä tavalla. Tämä järjestyy parhaiten, kun annetaan ammattilaisten hoitaa kalastus. Samalla siitä saadaan tuloja ja kalaston, veden ja ympäristön laatu paranee.
Kun kalat tulevat paikallisen väestön hyödyksi ja rahavirrat jäävät paikallistalouden käyttöön pitäisi olla selvä, että ”särkeä” olisi pöydissä kotona, koulussa ja turistienkin nautittavina. Kaiken kalastuksen perustana pitää olla ammattimainen toiminta, joka sitten täydentyy, kotitarve-, harrastus-, matkailukalastuksella ja kalastusmatkailulla.
Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikka Kuusamo, jossa ammattikalastus on ollut voimakasta jo pitkään ja jossa vasta viimeaikoina on perustettu puhtaita kalastusmatkailuyrityksiä. Nekin ovat hyvin läheisessä yhteistyössä ammattikalastuksen kanssa.
Pudasjärven kalastus tarvitsee vähintään yhden yrityksen jonka kautta asiat pyörivät. Yritysmuoto voi olla mikä vain, mutta itse toimijoiden pyörittämä, ammattimaisesti hoidettu osuuskunta on mielestäni paras.
Osuuskuntaan voi liittyä myös pienimuotoisesti kalastavat. Se voisi olla nimeltään vaikka Pudasjärven luonnonvara OSK, jolloin siihen voisi liittyä kaikki luonnosta saatava ansaintamahdollisuus. Koko toiminnan perustana täytyy olla alusta alkaen asiakaslähtöisyys. Mitä ja ketä varten niitä kaloja pyydetään?
Osuuskunta kalastaa sesonkeihin painottuen ympäri vuoden, huolehtii sitoumuksistaan ammattikeittiöihin ja kaupalle. Kalaa toimitetaan myös suoraan kuluttajille. Jos jossakin halutaan kalastaa itse, on nekin kalat mahdollista markkinoida osuuskunnan toimesta.
Tärkeimmät kalastusmuodot ovat hauen ja ahvenen kevätkalastus, muikun nuottaus kesäkuukausina ja särjen katiskakalastus viileän veden aikana ja talvella.
Muikkuakin voi Pudasjärveltä kalastaa helposti ainakin 10 000 kg. Ammattilaiset siirtävät kalustoa vesistöstä toiseen, jolloin investoineissa säästetään ja tehot ovat riittävät.
Katiskoitakaan ei kannata joka järvellä varastoida suuria määriä, mutta pyynti pitää olla kuitenkin tehokasta silloin kun kalastetaan. Katiskan kokuaika on parhaimmillaan parin minuutin luokkaa.
Ennen kuin tositoimiin päästään pitää olla halukkaita tekijöitä. Onko Pudasjärvellä? Kalastajien täytyy hankkia riittävä osaaminen, kouluttautua, rakentaa välineensä itse ja oppia tarvittavat yrittäjätaidot.
Samalla siinä löytyvät edellytykset kunnollisen kalastusmatkailun syntymiselle Pudasjärvellä. Tuohon vierähtää helposti pari vuotta, jona aikana kaupungin pitäisi luoda edellytykset sille, että särkeä on pöydissä. Siitä seuraavassa jutussa.
Kalastus- tai osakaskunnilla on hyvä mahdollisuus järjestää lain edellyttämä kalastus kestävällä periaatteella ja saada samalla siitä tuloja, joita voidaan käyttää sitten kalojen ja/tai kyläläisten hyväksi.
Korvaus kalastuksesta on hyvä järjestää saalismääristä riippuvaiseksi, jolloin se on aina oikeudenmukainen ja kustannusvastaava.
kalamies
Veikko Hyttinen
