Samalla rei­til­lä hiih­tä­jät, hevoset ja autot – tätä mieltä käyt­tä­jät ovat Jyrk­kä­kos­ken ul­koi­lu­alueen ke­hit­tä­mi­ses­tä

Jyrkkäkosken ulkoilualueen varsinaisena kipupisteenä on huvialueelle vievän Rytilammentien risteys, jonka samasta paikasta ylittävät hiihtäjät, hevoset ja autot. Mikko ja Mirjam Holapan mukaan Jyrkän ladut on tänäkin syksynä pidetty hyvässä kunnossa, mutta kehitettävää olisi. Esimerkiksi hevosreitti ylittää ladun kuusi kertaa viiden kilometrin matkalla. Latukoneenkuljettaja Markus Juusolan mielestä Jyrkkäkosken latupohjakin kaipaisi kunnostusta. Vähän lumen aikana hiekka puskee läpi, kuten taustalta näkyy. Kuvassa paikka, jossa sattui taannoin läheltäpiti-tapaus, jossa hevonen oli törmätä hiihtäjään. Koillismaan hevosystävien Mauri Liikasen mukaan kyse Jyrkkäkosken alueen kehittämisessä on tahtotilasta – aletaanko tehdä vai ei. Hänen mielestään ihmisiä pitää kannustaa liikkumaan ja kohta kaksivuotias apukuski Marttikin on saamassa omat sukset. Eräs vaihtoehto Jyrkkäkosken ulkoilualueen kehittämiseen on rakentaa Rytilammen tien alittava tunneli, joka korvaisi aikanaan paikalla olleen ylikulkusillan. Sen myötä hiihtäjät, hevoset ja autot voitaisiin ohjata omille reiteilleen - ehdottaa latuja kunnossapitäväMarkus Juusola. Jyrkkäkosken ulkoilualueen kehittämissuunnitelmassa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet. Latukone ja hiihtäjät Jyrkkäkoskella. Jyrkkäkosken reiteillä liikkuvat tietävät, että Rytilammentie täytyy ylittää usein.
Jyrkkäkosken ulkoilualueen varsinaisena kipupisteenä on huvialueelle vievän Rytilammentien risteys, jonka samasta paikasta ylittävät hiihtäjät, hevoset ja autot.
Jyrkkäkosken ulkoilualueen varsinaisena kipupisteenä on huvialueelle vievän Rytilammentien risteys, jonka samasta paikasta ylittävät hiihtäjät, hevoset ja autot.
Kuva: Juha Hagelberg

Jyrkkäkosken-Törrönkankaan alueen kehittämistä on suunniteltu vuodesta 2015 lähtien, mutta hitaasti on homma edennyt.

Vuonna 2017 myönnettiin Jyrkkäkosken reitistön kunnostamiseen 90 000 euron määräraha ja asiasta järjestettiin yleinen keskustelutilaisuus.

Seuraava edistysaskel otettiin viime syksynä, kun tilattiin suunnitelmat alikulkutunnelin rakentamiseksi Jyrkkäkosken huvikeskukseen vievälle Rytilammentielle.

Suunnittelu liittyi alueen latujen, parkkipaikkojen, hevosreittien ja frisbeegolf-radan uudistamiseen. Kustannuksiksi parin seuraavan vuoden aikana on ynnäilty 265 000 euroa.

Hanke kuitenkin pantiin toistaiseksi jäihin joulukuun alussa kaupunginhallituksessa.

Paljon on palautetta Iijokiseutuunkin tullut etenkin Jyrkkäkosken ulkoilualueen käyttäjiltä. Niinpä oli aihetta käydä tutustumassa tilanteeseen paikanpäällä.

Hyppäämme hyppyrimäen juurelta kuudetta talvea latuja höyläävän Markus Juusolan latukoneen kyytiin. Juusola kertoo saavansa aiheesta palautetta melkein päivittäin.

Tasaista latua alkaa tuiskun jälkeen latukoneen jäljessä syntyä. Juusola naurahtaa, että Pudasjärvellä on viime aikoina tehty isoja satsauksia, mutta hiihtäjien eteen ei ole viiteen vuoteen investoineet muut kuin Kuljetuspudas.

Näin voi ehkä sanoa, sillä latujen kunnossapitourakan saatuaan vuonna 2017 paikallinen yritys hankki lähes uutta vastaavan latukoneen, jonka hinta pyörii 50 000-80 000 euron tienoilla.

Tällä hetkellä kone on vajaakäytöllä. Vaikka sillä kaikki Kurenalan pohjoispuolen ladut aurattaisiin, päivittäistä jälkeä ei tule kuin parikymmentä kilometriä. Syötteellä syntyy uraa 80 kilometriä päivässä.

Kivarin reittiä ei voi ajaa jäätilanteen takia. Vaikka jää kestäisi, sen päällä on vettä. Vesistöt ovat joka talvinen arvoitus, kun niille ensikertaa lähtee, tietää Juusola, jolta viime talvena oli vähällä upota moottorikelkka Kivarinjärveen.

Aamupäivästä ei hiihtäjiä vielä kovin runsaasti ladulla näy, mutta illalla työpäivän päätteeksi vilkastuu, Juusola lupaa.

Jyrkkäkosken huvialueelle vievän Rytilammentien risteyksessä on pysähdyttävä, sillä ohi pinkoo hevonen rattaineen. Juusolan mukaan juuri tässä kohdassa on kuntoradan kipupiste.

Samasta paikasta tien ylittävät hevoset, autot ja hiihtäjät. Kokonaisuudessaan viiden kilometrin latu on hevosreittien takia kuudesta kohtaa poikki.

Latukone kiertää hyppyrimäen taakse, jossa hevosura risteää ladun. Näkyvyys on molemmin puolin heikko. Juusola tietää, että läheltäpiti-tapauksia on sattunut. Viime talvena hiihtäjää säikähtänyt hevonen pillastui ja taisi siinä vähän säikähtää hiihtäjäkin.

Juusola käskyttää konettaan lentokentän kupeesta ohi huvikeskuksen ja jokivarresta leirintäalueelle. Siellä täällä aurajäljessä näkyy tummempia laikkuja. Latupohjalle ei ole vuosikausiin tehty mitään, mikä näkyy vähän lumen aikana siinä, että pohjahiekka puskee läpi.

– Viimeisten sateiden jälkeen tilanne on ollut parempi, mutta alle 30-senttinen lumikerros ei latukoneella tasaukseen riitä. Moottorikelkan allakin vielä varvikko pölisee.

Lääkkeeksi Juusola kaipaisi kesänaikaisia tasaustoimia, täyttömaita ja pintaan suksenpohjaa säästävää purua, jota olisi hyvinkin läheltä saatavissa.

Takaisin Rytilammentien risteykseen. Poroteurastamolta päin sinne hiihtävät jo ikäkausisarjaan kuuluvat Mikko ja Mirjam Holappa.

Holapat kertovat hiihtävänsä Jyrkkäkosken latuja alkutalvesta päivittäin, kun muualle ei vielä ole latuja aurattu. Paksumman lumen aikana suunta otetaan Kivarin ja Mustanlammen reiteille.

– Kuntoa täytyy pitää yllä. Päivittäin tulee hiihdettyä noin 15 kilometrin lenkki, kertoo Mikko, jolle viime vuonna tuli täyteen pari tuhatta kilometriä. Vaimo kertoo tyytyvänsä hieman vähempään.

Hiihtäjien tienylitys sujuu tällä kertaa vaivatta, sillä tien reunaan ei ole vielä ehtinyt nousta aurausvallia, mikä on ongelma etenkin kevättalvella. Se vaikeuttaa kunnossapitoa ja latukoneen teloissa hiekkaa kantautuu ladulle.

Holapan pariskunnan mukaan myös hevosreittien risteyspaikoissa lingottu lumi saa joskus aikaan saman ilmiön ja saattaa paksun lumen aikana tehdä latupohjaan puolen metrin montun.

– Hiekka on suksen surma. Jos tulee naarmu, sitä ei saa paikattua hiomallakaan, tietää Mikko.

Mirjam jättää joskus takalenkin kiertämättä, ettei tarvitse suksia risteyksen kohdalla riisua.

– Kuka sitä kehtaa kovin moneen kertaan parin kilometrin lenkkiä kiertää? Ladut on kuitenkin pidetty hyvässä kunnossa ja niin on ollut myös tänä syksynä.

Ratkaisu Jyrkkäkosken ulkoilualueen ongelmiin olisi sekä käyttäjien että kunnossapitäjän mielestä alikulkutunneli. Sen myötä kaikkien harrastusmahdollisuudet voitaisiin säilyttää reittien uusilla linjauksilla.

Hevostallin pihaa tien toisella puolella linkoaa Mauri Liikanen, apukuskinaan kohta kaksi vuotta täyttävä Martti. Liikasella on tallissaan useita hevosia, omia sekä hoidokkeja.

Koillismaan hevosystävien puolesta hän pahoittelee, että joskus on lingotessa saattanut pölähtää hiekkaa ladulle, vaikka ylitykset on pyritty tekemään varovasti.

Hän laskee, että Jyrkkäkosken alueella treenailee noin 30 ravuria päivittäin. Tien päässä on kilometrin mittainen ravirata ja lentokentän suunnassa 600 metrin hiittisuora.

Liikanen oli aikanaan vuonna 2017 mukana keskustelutilaisuudessa, jossa esiteltiin Jyrkkäkosken-Törrönkankaan kehittämissuunnitelmia ja otettiin vastaan ehdotuksia. Esillä oli ollut reittien uudelleen järjestely ja alikulkutunneli.

Positiivinen kuva oli tilaisuudesta jäänyt, mutta sen jälkeen ei hänen mielestään ole tapahtunut juuri mitään. Asiaa on hänen tietojensa mukaan käsitelty hiljattain myös kaupunginhallituksessa, mutta sinne se oli jäänyt.

Kaiken kaikkiaan, erilaisista käyttötarkoituksista ja ongelmista huolimatta Jyrkkäkosken ulkoilureitistön käyttäjät ja kunnostajat ovat sitä mieltä, että kaikki ovat tähän saakka sopineet alueella kulkemaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmäsen mukaan Jyrkkäkosken reittien kehittäminen jätettiin joulukuussa pöydälle, koska alueen kokonaissuunnittelusta ja kustannusarviosta ei ollut tullut tietoa poliittisille päättäjille.

– Suunnitelmien olisi pitänyt olla valmiina jo vuosi sitten, jotta toteutus olisi voinut tapahtua kesällä 2018.

Hanke ei ole tämän vuoden talousarviossa, mutta lisätalousarvion puitteissa tai investointiohjelman sisäisenä siirtona on hänen mukaansa asian mahdollista edetä.

Omasta puolestaan Törmänen pitää hanketta tärkeänä ja asiasta aiotaan pitää asianosaisten kesken palaveri lähipäivinä.

– Tälle talvelle reittien uudelleen järjestely mahdollisine tunneleineen ei ole enää realistista toteuttaa, mutta uuden aikataulun mukaan ehkä jo ensi kesänä.