Puu­pai­taa ja muita bioajan hot­tik­sia – yli 200 kou­lu­lais­ta tu­tus­tui Bio-rek­kaan Hir­si­kam­puk­sel­la

Hugo Riekki testasi Wiilu-Bike Oy:n biopyörää, jonka runko on tehty rauduskoivusta ja kettingin paikalla on kiilahihna. Pyöräilykypäräkin oli koivuviilua. Täysimittaiseen ajotestiin biofillari ei päässyt, sillä keuliminen oli kielletty. Metsästä saatavia tuotteita esitellyt Bio-rekka parkkeerasi viime viikolla teemansa mukaisesti parhaaseen mahdolliseen paikkaan Pudasjärven Hirsikampukselle. Ritva Vaarala Metsähallituksen Rovaniemen tiedekeskus Pilkkeestä esitteli ”puupaitaa”, joka on puoliksi valmistettu liukosellusta. Toinen puoli on toistaiseksi puuvillaa. 8B-luokan tytöt Veera Tuohimaa, Helmi Vänttilä ja Essi Hinkula laittoivat sanapilvikoneen sanapilveen sanan ”energiansäästö”. ”Kouluruokailukin” kävi aamupäivästä mielessä. Virtuaalisella metsätyömaalla töitä tekivät Hirsikampuksen koululaiset Juho Jaakola, Juhana Luokkanen ja Niklas Ervasti. Ainakin jälkimmäiselle biotalous oli tuttua puuhaa. Isän kanssa oli viime talvena metsästä moottorikelkalla rankoja ajettu.
Hugo Riekki testasi Wiilu-Bike Oy:n biopyörää, jonka runko on tehty rauduskoivusta ja kettingin paikalla on kiilahihna. Pyöräilykypäräkin oli koivuviilua. Täysimittaiseen ajotestiin biofillari ei päässyt, sillä keuliminen oli kielletty.
Hugo Riekki testasi Wiilu-Bike Oy:n biopyörää, jonka runko on tehty rauduskoivusta ja kettingin paikalla on kiilahihna. Pyöräilykypäräkin oli koivuviilua. Täysimittaiseen ajotestiin biofillari ei päässyt, sillä keuliminen oli kielletty.
Kuva: Juha Hagelberg

Metsäsektorin yhteinen Suomi 100 -hanke, biopolttoaineella kulkeva Bioaika-hanke parkkeerasi viime viikolla Pudasjärven Hirsikampuksen pihaan. Biotalouden mahdollisuuksia Bio-rekan perävaunuun valjastettuun tiedekeskukseen kävi tutustumassa yli 200 koululaista.

Metsähallituksen metsäasiantuntija Ritva Vaarala Rovaniemeltä kertoi, että Hirsikampus sinänsä on otollinen ympäristö aiheen esittelyyn. Läpi Suomen kiertävän näyttelyn tavoitteena on opettaa nuoria huomaamaan, mitä kaikkea metsästä jo saadaan – ja varsinkin, millaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa tulevaisuudessa.

Niitä tulevaisuuden visioita nuorilta kerättiin erityisen ”sanapilvikoneen” avulla, jossa suuren pöytätabletin reunoilla laukkaavia avainsanoja siirrettiin keskiöön. Aamupäivästä suosituimmat sanat olivat ”energian säästö” ja sitäkin ajankohtaisempi ”kouluruoka”.

– Keskeistä näyttelyssä on tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Bioaika on askeleen lähempänä, kun kävijät pääsevät itse luomaan biotulevaisuutta.

Bioaika-koulukiertue pysähtyy noin 60 koululla. Kiertueen päätteeksi nuorten visiot tulevaisuudesta kootaan yhteen ja luovutetaan jouluksi Suomen päättäjille.

Ainutlaatuisen kiertueen ydin oli vanhankansan Hetekan tavoin ”sivusta vedettävä” Bioaika-rekka, jollaista käyttävät mm. Formula 1 -teamit ja hiihtomaajoukkueet liikkuvina huoltotukikohtinaan.

Tällä kertaa perävaunun sisus oli valjastettu tiedenäyttelyn esittelytiloiksi. Sisältä löytyi esimerkiksi Biotalouden ”megalaskuri”, joka näytti, että maailman 7,5 miljardinen väkiluku kasvaa silmän räpyttelyn tahtiin.

Samaan aikaan aliravittujen ihmisten määrä ja aavikoituminen lisääntyy hehtaaritolkulla. Kännyköitä oli torstai-aamupäivällä myyty 2,5 miljoonaa kappaletta ja vettä läträtty tänä vuonna jo yli seitsemän biljoonaa litraa.

Torstaina tapahtumassa torilla mukana olivat 4H, Metsänhoitoyhdistys ja Stora Enso. Bioaika-rekan tuottajina toimivat Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.

Rekassa näytillä olleita Bioajan ”hottiksia”, erilaisia puusta valmistettuja tuotteita tutkittiin mielenkiinnolla.

Tutumpien tuotteiden seassa oli tulevaisuuden visioita: puusta valmistettuja jalkalastoja ja muita terveystuotteita, meikkejä ja muovin korvaavia komposiitteja sekä liukosellusta valmistettu paita, jonka hintaa nykyisellään eivät esittelijät osanneet arvioida.

Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen Antti Härkösen mukaan paidan raaka-aine on juuri sitä, mitä Kemijärven tuleva tehdas alkaa valmistaa.

– Jos maailmassa ihmisten määrä kasvaa ja on vain tietty määrä peltoa, ne on pakko pistää kasvamaan perunaa. Puuvilla on pakko korvata puulla, muuten ei tulevaisuuden koululaisille kouluruokaa riitä.

Härkösen mukaan myös elintarviketeollisuuden pakkausmateriaalissa ollaan kovaa vauhtia menossa puupohjaisten tuotteiden suuntaan.

– Jo lähitulevaisuuden metsäsektorin biotalous on sitä, että tehtaiden piipuista ei tule ulos muuta kuin vesihöyryä. Puuta pannaan polttoon vasta kun kaikki muu siitä on hyväksi käytetty.

Tutumpien tuotteiden seassa oli tulevaisuuden visioita.
Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä