– Hallitusohjelmassa on linjattu, että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Nyt jos koskaan pitäisi ryhtyä tuumasta toimeen, sillä ilmastonmuutosta ei ohjelmakirjauksilla pysäytetä, sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven 80-vuotisjuhlassa lauantaina.
– Keskiverto puinen omakotitalo varastoi rakenteisiinsa hiiltä määrän, joka vastaa yhden kuluttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Hiilen varastoiminen puurakennuksiin on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Marttilan mukaan oleellista on viedä eteenpäin puukerrostalorakentamista ja julkisten rakennusten rakentamista puusta.
– Kun asia on kirjattu hallitusohjelmaan, pitäisi sen eteen myös hallituksen konkreettisesti tehdä jotain. Toimenpiteitä odotellaan.
Jos koko Euroopassa puurakentamisen osuus nousisi 10 %:sta 11%: iin, sillä saavutettaisiin 25% Kioton sopimuksen EU:lle asettamista päästövähennystavoitteista. Yhden puukerrostalon tarvitsema puuraaka-ainemäärä syntyy kasvukaudella noin minuutissa.
Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen vain 49 kappaletta.
– Ruotsissa poliittinen tavoite on, että vuonna 2020 50 % kaikista uusista rakennuksista tehdään puusta. Siinä olisi Suomellekin hyvä tavoite!
Kerrostaloissa puun markkinaosuus on Suomessa tällä hetkellä noin 5 %. Vuonna 2016 on ilahduttavasti aloitettu noin 600 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen.
– Kunnat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa mistä materiaalista rakennetaan. Pudasjärven Hirsikampus on tästä erinomainen esimerkki kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille, Marttila kiitteli.
Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä noin kymmeneen kuntaan. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun tavoitellaan terveellistä ja viihtyisää sisäilmaa.
Marttilan mukaan metsillä on iso ja ratkaiseva rooli.
– Tavoite on, että koko maailma oppisi sen tietämään.
Metsänomistajilla on sekä valtaa että vastuuta. Suomi nähdään houkuttelevana investointikohteena.
– Suomalaiseen metsänomistajaan luotetaan.
Marttilan mielestä on tärkeää, että metsänomistajien ääni kuuluu ja että he saavat päättää omista asioistaan, sillä suurin osa Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa.
– Toisinaan keskusteluissa vaikuttaa siltä, että suomalainen puu olisi sosialisoitu hyödyke.
