– Valokuvani ovat informatiivisia. Haluan niiden avulla tuoda esille, että tällainen kansa on olemassa, Seppo Tuomi kertoo lyydiläisistä ottamistaan valokuvista.
Kyseisiä kuvia on syyskuussa mahdollisuus katsella kulttuurikeskus Pohjantähden näyttelyssä.
– En itsekään parikymmentä vuotta sitten tiennyt, että lyydiläisiä on, pääesikunnasta eläkkeelle jäänyt majuri myöntää.
Tuomi itse tutustui lyydeihin Rääkkylän Kihaus-kansanmusiikkifestivaalien kautta. Siellä esiintyneet, Karjalan Kuujärveltä tulleet lyydiläismummot tekivät häneen vaikutuksen.
– Seuraavana kesänä menimme vaimoni kanssa käymään kylässä siellä. Nyt olen käynyt siellä varmaan sata kertaa. Viehätys on säilynyt.
Lyydien kauneudestaan tunnettu asuinalue sijaitsee Äänisen länsipuolella ulottuen Syväriltä Karhumäkeen saakka. Noin 200 kilometrin pituisella ja 30 kilometrin levyisellä kaistaleella on aikanaan ollut kymmeniä lyydikyliä.
– Nyt osa niistä on sammuneita.
Aunuksen lähellä sijaitseva, noin 600 asukkaan Kuujärvi on kylistä eläväisin. Kylän asukkaista nykyisin noin neljäsosa on lyydejä.
– Kuujärvi on tullut tutuksi muun muassa Yrjö Jylhän runosta.
Suomalais-ugrilaisen lyydin kielen asema on heikko, sillä puhujia arvioidaan olevan enää pari sataa, heistäkin suurin osa vanhuksia. Kielen ja kulttuurin elvytystyötä tehdään sekä suomalaisin että paikallisten voimin.
Tuomi toimii aktiivisesti Lyydiläisessä Seurassa, joka on yli 15 vuoden ajan elvyttänyt tuloksellisesti lyydien kieltä ja kulttuuria muun muassa julkaisemalla aapisen, satukirjan ja lukukirjan, järjestämällä lapsille kielileirejä, rakentamalla kirkon Kuujärvelle sekä tukemalla lyydien käsityö-, laulu- ja praasniekkaperinnettä.
Kuujärvelle on rakennettu myös kulttuurikeskus, jossa on kerran viikossa lasten lyydikerho. Parasta aikaa tekeillä on interaktiivinen lyydi-suomi-venäjä-sanakirja nettiin.
Myös Suomen Kulttuurirahasto on tukenut voimakkaasti lyydien kielen ja kulttuurin elvytystyötä. Valokuvanäyttelyn toteutusta puolestaan on tukenut Suomen Suvun Säätiö Helsingistä.
Näyttelyitä Tuomi on pitänyt vuosien varrella runsaasti etenkin eri puolilla Venäjää ja Suomea. Hänen kuvissaan esitellään lyydien arkea ja juhlaa, kylänäkymiä ja ihmisiä.
Reilun kymmenen vuoden aikana otetut kuvat ovat kohottaneet lyydien omanarvontuntoa, sillä näyttelyjen saaman julkisuuden myötä lyydit ovat nähneet itsensä uudessa valossa.
– Se on ilahduttavaa!
Kari Tykkyläinen ja Seppo Tuomen tuttavuudella oli osuutensa siihen, että lyydiläiskuvat päätyivät esille myös Pudasjärvelle.
– Vastaanotto täällä on ollut oikein hyvä, kiitollinen Tuomi miettii.
Tuomi on kierrellyt Karjalaa 20 vuotta ja iloinnut siitä, että siellä saa liikkua vapaasti. Matkailua harrastava mies kertoo Karjalan olevan täynnä mielenkiintoista nähtävää.
– Ihan läheltä, itärajan takaa löytyy hirveästi eksotiikkaa ja saa uusia kokemuksia!
Vuosien saatossa Tuomi on saanut Karjalasta myös hyviä ystäviä. Myönteisenä bonuksena on se, että monin paikoin Karjalassa tulee edelleen toimeen suomen kielellä.
– Sympatiat ovat sukulaiskansoja kohtaan.
