Paljon puhuttu nykyäänkin lastensuojelusta ja kuinka kuralle se toimintamalli on menossa.
Totta, vaan pitäisikö istahtaa jokaisella perheen jäsenellä saman pöydän ääreen ja keskustella YHDESSÄ mitä kukanenkin jaksaa ja tahtoo, ja löytää se perheen keskeinen hyvä ja yhdessäolo.
Lasten kummitkin voisivat olla mukana ja Isovanhemmat, muut läheiset ystävät aika ajoin. Kummiushan on vanhempien tukemista kummilapsen kasvatuksessa!
Usein on juurikin se lapsi sijaiskärsijänä kun kodin turva Äiti ja Isä antaa itselleen "luvan" pakkokiireisiin.
Tarkoitan työn lisäksi jokailtaisia eri harrastusmuotoja (koska naapuritkin ja kaikki kaverit niin tekevät) ja kuljettaa tai järjestää kuljetukset, siinä sivussa lapsilleen heidän omiin harrastuksiinsa. Jääkö siinä "kasvatus vastuu" yhteiskunnalle eli mahdolliselle päiväkodille, kouluille, harrastusten vetäjille?
Äiti ja Isä antaa vain hetken lapsilleen yöllä, kun lapset pistetään nukkumaan.
Kaiken sekamelskan ja väsymisien myötä, tulee riitoja ja eripuria...joita ei kärsivällisesti jaksa kertoa etes toiselle. Tulee piilevät uupumukset, masennukset, ja lopulta tuskastuttavat erot. Rakkaus katoaa. Meidän täytyisi pysähtyä jokainen ja nähdä ketä perheeseen kuuluu. Nähdä toisemme ja kuulla toisiamme. Meidän täytyisi unhoittaa kiireet ja nähdä perheemme!
Meidän täytyisi palata mielestäni siihen entivanhaiseen kodinhoitajien saantiin.
He jos ketkä osaavat ammattitaidoillaan nähdä mitä perheisiin kuuluu ja tarvittaessa tukea perhettä kaikin keinoin ja ohjata sekä rohkaista vanhemmuutta sekä hakemaan apua perheneuvolasta, tarvittaessa.
He näkevät kodin kokonaisuudessa! Voidaanko hyvin vain hyvin huonosti!
Nyt on ihan hirveästi särkyneitä perheitä, iikkovanhempia, yhteishuoltajuutta. Kuitenkin toinen vanhempi on elatusvelvollinen. Yleensä Isä on se maksaja ja ns.häviäjä. Isä maksaa elatusapuja Äidille ja silti Isä hoitaa lapsiaan vuoroviikoin. Elatusavut menee ja kuluu Äidin hyväksi, ei lasten!
Mielestäni täytyisi myös tulla automaattisesti ajanmukaiset neuvola ajat kutsuttuna, ei vain vanhempien varaamana. Ne tahtoo unohtua varata kaiken kiireiden keskellä! Perhetyöntekijä on ok, mutta ei riittävä tukimuoto! Tämä malli on susi ja yleinen, johon tarvitaan muutosta!