VAALIKONE: Vastaa Ii­jo­ki­seu­dun vaa­li­ko­neen ky­sy­myk­siin ja katso kuka voisi olla eh­dok­kaa­si

ALUEVAALIT: En­nak­ko­ää­nes­tys päättyi – ­Pu­das­jär­vel­lä vai­sum­paa, Tai­val­kos­kel­la ak­tii­vi­sem­paa kuin maa­kun­nas­sa kes­ki­mää­rin

VESI- JA VIEMÄRI: Kas­vo­mas­kit ai­heut­ti­vat tu­kok­sen vie­mä­ri­ver­kos­tos­sa – pieni hai­rah­dus saattaa ai­heut­taa isot kulut ja lopulta se näkyy veden hin­nas­sa

Tilaajaetu: Ilmoita vauvasi mak­sut­ta mukaan Ii­jo­ki­seu­dun Vauvat 2021 -koos­tee­seen tästä!

Mielipidekirjoitus

Ää­nes­tä­mäl­lä vai­ku­tat tär­kei­den hyvän arjen pal­ve­lui­den suun­nas­ta

Pekka Poukkula.
Pekka Poukkula.
Kuva: Vesa Joensuu

Monet aiemmin kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulla olleet tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät uudelle hyvinvointialueelle, minkä vuoksi äänestäminen tulevissa aluevaaleissa on tärkeää. Uutta hyvinvointialuetta rakentaessa keskiössä tulee olla ihminen, ei hallinto ja rakenteet, sillä alueen asukkaille tätä tehdään. Uutta hyvinvointialuetta rakentaessa tulee muistaa, että sitä tarkastellaan avoimin mielin. Hyvät, toimivat ja asiakasystävälliset kustannustehokkaat menetelmät ja keinot kannattaa säilyttää ja vastaavasti tehottomista ja toimimattomista kannattaa luopua. Palveluiden siirtyminen uudelle taholle antaa tähän tarkasteluun oivan mahdollisuuden.

Perusedellytyksenä tulevalle hyvinvointialueelle näen palveluiden hajauttamisella saavutettavan alueellisen tasapainon, jolle pohjan antaa toimivat sote-lähipalvelut. Tämä on erittäin tärkeää, sillä kyse on hyvin pitkälti meidän alueen asukkaiden hyvää arkea tukevista peruspalveluista. Missä ja miten sairas lapsi hoidetaan tai mistä oma ikääntyvä vanhempi saa avun ja hoidon? Varsin konkreettisia kysymyksiä, joiden äärelle moni meistä joutuu pysähtymään ja saamaan näihin apua arjessa. Tällöin näiden palveluiden saavutettavuus, oikea-aikaisuus ja toimivuus nousevat keskeiseen rooliin. Hajauttaminen on keino tuoda sote-aseman palveluja lähemmäksi kuntalaisia, alueemme asukkaita. Ajatus lähipalveluiden turvaamisesta yhdistää meitä kaikkia keskustalaisia ehdokkaita. Vastaavasti erikoissairaanhoitoa tai muuta harvoin tarvittavaa hoitoa tai palvelua on järkevää yhdistää ja sitä kannattaakin toteuttaa keskitetymmin. Eikä vähiten osaamisen, kustannusten kuin asiakas- ja potilasturvallisuuden vuoksi.

Samalla kun hajauttaminen tarjoaa ihmisläheisen palvelutarjonnan yksilötasolla, on se ratkaisu myös yhteisötasolla ja keino kuntien ja hyvinvointialueen väliseen kumppanuuteen. Tähän löytyy tie lähestymällä asiaa hyvinvointialueella aluerakenteen näkökulmasta. Palveluiden hajauttamisella vahvistetaan kuntien elinvoimaisuutta, sillä niiden voimistuva asukasmäärä takaa riittävää rahoitusta hyvinvointialueelle. Tämän vuoksi hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien keskinäin yhteys on tärkeää. Elinvoimaisuudesta kumpuava menestyminen on niin kuntien kuin hyvinvointialueen etu. Vaikka kunnilla ja hyvinvointialueella on omat tehtävänsä, tarvitsevat kumpikin osapuoli toistansa ja tulevaisuuden menestyminen tehdään yhteistyöllä.

Toinen iso yhteistyön kysymys tulevalla hyvinvointialueella tulee olemaan julkinen vai yksityinen hoito, joka aika usein näyttäytyy turhana raja-aitojen rakenteluna. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan keskinäistä kumppanuutta ja yhdessä tekemisen meininkiä palveluita tarvitsevien ihmisten parhaaksi. Alueemme asukkaiden hoitamisessa ja palvelemisessa riittää tehtävää ja tointa varmasti kaikille osapuolille. Sote-kenttä on laaja ja monitasoinen, joten paras lopputulos niin alueen kuin sen asukkaiden näkökulmasta saavutetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä eli ns. monituottaja-mallilla. Tämä on varmasti myös talouden kannalta järkevin malli. Keskinäiseen kumppanuuteen löytyy keinoja niin palvelusetelin, kilpailutusten kuin erilaisten sopimusten muodossa, kun yhteinen tahtotila saavutetaan.

Monituottaja-mallin kautta löytyy myös yhteys hyvinvointialueen ja alueen kuntien kesken. Yrityspalvelut ovat kuntien toimialaa ja suurin osa yksityisistä sosiaali- ja terveysalan yrityksistä ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joiden kotikunta löytyy jatkossakin jostain hyvinvointialueen kunnasta. Lisäksi ne tuovat monesti kuntien kipeästi kaipaamia naistyöpaikkoja ja tukevat naisyrittäjyyttä. Perinteisesti yritykset myös vahvistavat voimakkaasti kuntien elinvoimaa ja ovat yksi elävän kunnan tunnusmerkeistä. Hyvinvointialueen on tärkeä ratkaista käytäntöjä niin, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat tosiasiallisesti tasavertaisesti olla mukana palveluja tuottamassa.

Pekka Poukkula,aluevaaliehdokas (Kesk.)