Kun me seurailemme ajassa tapahtumia eri tiedotusvälineissä, niin tulee enemmän väistämättä eteen, että mistä mahdollisesti kaikkinensa väkivallan yksittäiset teot kumpuaa ja mitkä ovat ne todelliset niin sanotut yllykkeet.
Onko niin, että ainakin tässä ajassa joudumme elämään sotaisan ja siihen varautumisen aikaa. Onko niin, että yksittäisillä teollakin tehdyt lasten ja varhaisnuoriin kohdistetut henkirikokset ja yritykset ovat seurausta pahoinvoivasta maailmasta.
Onko ehkä niin, että me ihmiset on alistettu esimerkiksi peleille, jossa ruokitaan väkivallan ihannointia ja tekoja sinä uskallat -periaatteella.
Miten on sitten niin, että väkivallan tekoon syyllistyy naisia ja äitejäkin, että omille lapsilleen joutuvat tekemään lopullisiakin tekoja.
Voihan tietenkin olla äkillisiä sairaustapauksia ja muutenkin elämä ajautunut todella vaikeaksi, elikkä ulkopuoliset syyt, joihin ei ole löytynyt helpottavia ratkaisuja.
Kun seuraa tällaisten yksittäisten tapahtumien sattumisten jälkeen asiantuntijoiden haastattelijan kysymykseen, että onko väkivallan teot kasvaneet viime aikoina, niin hehän luonnollisesti vastaavat miltä tilastot näyttävät sattuneista tapauksista.
Koska asiantuntijat eivät voi spekuloida, eikä ilmaista millä tavalla koetetaan ennaltaehkäistä surullisia tapauksia.
Eihän me tavalliset ihmisetkään kovin paljoa voi väkivallan teoille, mutta mielestäni voimme jo paljon sille, että hyväksymme ihmisen sellaiseksi kun hän on tänne maailmaan syntynyt. Eiväthän he ole itse valinneet äitiä, isää, ympäristöä, ihonväristä puhumattakaan. He ovat lapsia ja heidän on annettava kasvaa ja varttua aikuisiksi ilman hengen- tai pahoinpitelyn uhriksi joutumista.
Hyvää ja virkeää kesää.