Toukokuun puolestavälistä alkaen Pudasjärvenkin maastoissa liikkuu huomioliiveihin pukeutuneita maastotutkijoita, sillä viime vuonna alkaneet Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Undercover-projektin kenttätutkimukset jatkuvat laajalla alueella.
Pudasjärvellä kallioperän tutkimuksia tehdään kunnan koillis- ja itäosissa. Kenttätutkijoita tulee Tšekin tiedeakatemiasta sekä GTK:lta.
– Viime vuonna teimme mittauksia pohjoisessa laajalla alueella aina Kemijärveltä Taivalkosken eteläosiin asti. Tänä vuonna mittauspisteitä tihennetään, kertoo ryhmäpäällikkö Tuija Luhta GTK:lta.
Maastossa on satoja mittauspisteitä Kuusamon, Taivalkosken, Posion, Pudasjärven, Sallan, Kemijärven, Rovaniemen ja Ranuan alueilla. Maastotutkimukset päättyvät heinäkuun alkupuolella.
GTK on tiedottanut kirjeitse satoja maanomistajia, joiden mailla mittauspisteitä on.
– Kysymyksiä on tullut jonkin verran, mutta kirjeiden määrään verrattuna vähän.
Mittaustiimit liikkuvat autolla teitä pitkin ja jonkin verran jalkaisin maastossa. Pääasiassa tutkijat liikkuvat autolla kahdesta neljään henkilön ryhmissä.
– Suomessa on hyvä metsäautotieverkosto. Mittauslaitteistot painavat sen verran, että kovin pitkiä matkoja niiden kanssa ei ole järkevää liikkua.
Varsinaisilla mittauspisteillä on tiedotelappu, jossa kerrotaan perustiedot mittauksesta sekä yhteyshenkilöiden tiedot.
Mittauspisteellä maanpinnalle sijoitetaan antureita mittausten ajaksi. Laitteistoon kuuluu kolme 75 senttiä pitkää magneettikenttäanturia, joista kaksi sijoitetaan maan pinnalle ja kolmas upotetaan osittain maahan. Lisäksi maahan sijoitetaan kenttäantureita. Kaikki anturit yhdistetään tallennusyksikköön kaapeleilla.
Laitteisto ei tuota vaaraa ihmisille eikä muulle ympäristölle. Mittauspisteet sijoitetaan mahdollisimman kauas sähkölinjoista ja muista häiriölähteistä.
Luhta kertoo, että mittarit jätetään maastoon yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi, jonka jälkeen tutkijat palaavat hakemaan laitteiston. Mittauspaikat siistitään ja työstä aiheutuvat pienet montut peitetään.
Mittaustuloksista saadaan Koillismaan kallioperän sähkönjohtavuusmalli kymmenien kilometrien syvyyteen asti. Koillismaan alue on valikoitunut yhdeksi kansainvälisen tutkimusprojektin kohteista tiedossa olevan Kuusamon liuskevyöhykkeen takia.
Tutkimuksen avulla liuskevyöhykkeen geologiaa ja mineraalisysteemiä voidaan mallintaa.
– Projektissa kehitetään syväetsintämenetelmiä. Magnetotelluurisissa eli MT-mittauksissa havainnoidaan kallioperän sähkövirtauksia, Luhta tiivistää.
Tieteellisemmin muotoiltuna magnetotelluurisessa mittauksessa havainnoidaan maan magneetti- ja sähkökentän ajallista vaihtelua maa- ja kallioperän sähköisten ominaisuuksien selvittämiseksi.
Maailmalla nykyisin tiedetyt malmiesiintymät ovat käytännössä löytyneet pintahavaintojen perusteella. Geofysiikan mittaukset auttavat löytämään malmeja, jotka eivät näy maan pinnalla.
– Kehitämme menetelmiä, joiden avulla voidaan löytää syvemmällä olevia malmiesiintymiä tai ymmärtää paremmin, mistä esiintymiä kannattaa etsiä tarkemmilla mittauksilla.
Projektissa tutkitaan ja kehitetään syvällä kallioperässä olevien kriittisten raaka-aineiden tutkimusteknologioita. Kriittisten malmien määritelmä tulee Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksesta.
Asetuksen tavoitteena on parantaa kriittisten metallien omavaraisuutta Euroopassa. Asetuksessa kriittisiä raaka-aineita nimetty yhteensä 34, joista 17 on lisäksi strategisia.
Strategisia raaka-aineita tarvitaan niin uusiutuvan energian hankkeissa, digitalisaatiossa kuin puolustusteollisuuden teknologioissa. Niillä on Euroopalle suuri taloudellinen merkitys ja niiden mahdollinen toimitushäiriö olisi suuri riski.
Kolmevuotisen Undercover-projektin tutkimukset Suomessa keskittyvät Kuusamon liuskevyöhykkeelle, Portugalissa Iberian pyriittivyöhykkeelle ja Namibiassa Kalaharin kuparivyöhykkeelle. Tutkimukset auttavat kehittämään ja integroimaan uusia teknologioita.
GTK:n projektikumppaneina on yliopistoja, tutkimusorganisaatiota sekä yrityksiä Suomesta, Saksasta, Tšekistä, Ranskasta, Portugalista, Namibiasta ja Kanadasta.
Suomen kenttätutkimukset päättyvät tänä vuonna, ja projekti jatkuu vielä ensi vuoden tulosten kokoamisella.
Luhta kertoo kansainvälisten kollegoiden pitäneen kenttätyöstä Suomen luonnossa.
– Toivottavasti kelit ovat sellaiset, että metsäautoteitä pääsee kulkemaan.