Tämä toteamus saa varmaankin monen tuulivoiman vastustajan suun virneeseen tai ainakin hymyn kareeseen.
Toisaalla tuulivoimaa kannattavat kunnat suunnittelevat ja rakentavat tuulivoimaloita yhä tiuhenevassa tahdissa. Monien energia-alan asennemittausten perusteella suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen myös niillä paikkakunnilla, jossa tuulivoimaa on rakennettu. Yksi syy tähän voi olla, että kuntien asukaslukujen alenemisen myötä vastuullinen virkamiehistö ja luottamushenkilöstö miettii kaikki keinot kuntansa asukkaiden elinolojen ja –voiman kehittämiseksi.
Oulunkaaren alueella Ii ja Simo ovat taloudellisesti myönteisiä Tuulivoimakuntia. Kuntalehden kuntatekniikan osiossa (4.11.2019 Tapio Manni) tekstin mukaan mm. Simossa tuoreimpien Yle-uutisten mukaan ”Tuulivoimasta on tulossa Simon kunnan pelastaja. Talous aiotaan kääntää plussalle uuden tuulipuiston verotuloilla.” (37 myllyä/ n. 850 000€ kiinteistöveroa/vuosi). Samaisen uutisen mukaan kunnanjohtaja Vivi Marttila kertoo haastattelussaan, että ylijäämä tullaan käyttämään palveluihin lasten ja nuorten eduksi.
Vastaavasti Iin kunnan tuulivoimaesitteessä kunnanjohtaja Ari Tossavainen kertoo kokemuksista tuulivoimapuistoista Iissä antaen vinkkejä muille kunnille tuulivoimapuistojen edistämiseksi. Hän toteaa, että Ii - uusiutuvan energian edelläkävijän tavoitteena on vähähiilinen kunta (80%/v.2020). Ii on Suomen viidennen suurimman tuulivoimakunnan joukossa verotuloilla mitattuna Kalajoen, Raahen, Porin ja Krisiinankaupungin lisäksi. Toki nämä kaikki ovat merenrantakuntia.
Maakuntakaava tukee Tuulivoimarakentamista kestävän kehityksen periaatteella Pohjanmaalla. Pudasjärvellä on laajoja korkeitakin kangasmaastoja laajojen suoalueiden ympäröiminä, joten tuulta kyllä on tarjolla. Nyt on aika myös sisämaan yhä enemmän huomioida ja ottaa hyödyksi lisääntyvät ilmastonmuutokset. Sisämaan tuulivoiman takana on voimaloiden korkeuden nosto. Ylempänä ilmavirta on tasaisempaa ja jatkuvampaa. Näin minulle on kerrottu useiden asiantuntijoiden taholta.
Aurinkoenergiaa hyödynnetään lisääntyvästi varsinkin kotitalouksissa ja mökkielämässä. Itsellänikin on erämaajärven rannalla aurinkopaneeli tuottaen tarvittavan jääkapin virran, puhelimen ja valon vajaan 20 vuoden ajan. Lapset ovat pienenä saaneet katsella myöskin TV:tä.
Viime vuosien lisääntyneet tuulet ovat herättäneet toiveita Tuulimyllyjen rakentamiseksi myös eri puolille Pudasjärveä ja eri puolueiden yhteinen näkökulma rakentamisen puolesta on vahvistunut.
Huomattava osa tuulivoimakunnista sijaitsee seuduilla, joissa väestönkasvu on negatiivinen. Siksi tuulivoiman merkitys näiden kuntien taloudessa korostuu. Pudasjärvellä kaikista ponnisteluista huolimatta väkiluku on kääntynyt negatiiviseksi viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta 3 000 henkilön osalta. Todettakoon realistisesti, että kaikki ei ole ns. luonnollista poistumaa, vaan suuri osa on kunnan kannalta harmillista paikkakunnalta muuttoa.
Sydämen asialla yhdessä eteenpäin