Olin aikanaan päättämässä Oulunkaaren perustamisessa. Valtuustoon tuotiin esitys, johon ei saanut muutoksia, vaikka jo silloin oli selvästi nähtävissä palkkaharmonisoinnin tarve.
Esitinkin, että olisimme jättäneet Pudasjärven henkilöstön Pudasjärven kirjoille, josta ne olisi sitten laskutettu Oulunkaarelle. Näin olisi voitu tehdä pieniä korjauksia, mutta monivuotisen siirtymisen yhteydessä tuleva virkasuoja ei siihen antaisi mahdollisuuksia.
No siitä jouduttiin lopulta maksamaan muistaakseni noin 800 000 euroa. Muutenkin perustamisasiakirja oli johtaminen edellä, kun olisin toivonut sen olevan palvelut edellä. No, nyt ollaan ilmeisesti viimeisiä vetelemässä Oulunkaaren osalta.
Nyt ollaan viemässä Pudasjärveäkin kohti Sote-maakuntia. Ratkaisuistahan ei kai liene kukaan isommin selvillä.
Neuvotteluista Oulunkaaren osalta puuttunee kokonaan poliittisten päättäjien osuus. Neuvottelijoita ovat Oulunkaaren ja kaupungin johtajat. Toinen asia on ”soteveron” osuus, joka lienee 13,26 prosenttia veroäyristä. Tämä osuus siirtyy kunnalta valtiolle tai ”maakunnan” verotettavaksi.
Tämä tarkoittaa, että Pudasjärven pitää pystyä hoitamaan soten ulkopuoliset asiat 7,74 veroprosentilla. Saattaa olla ongelmallista, etenkin kun jotkut vielä esittävät veroäyrin alentamista, ainakin näin vaalien alla. Jos joku asia on varma, niin se ettei veroäyriä pystytä alentamaan.
Oulunkaari on siirtymässä hyvinvointialueelle irtaimistoineen, sopimuksineen, varoineen ja velkoineen. Hyvinvointialue vuokraisi kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat siirtymäajaksi.
Vaikka ajatus on, ettei kunnille aiheudu vaikeuksia, niin nurkan takana on vaanimassa taas ”harmonisoinnin tarve”. Vuonna 2019 Oulun sotemenot olivat 3194 euroa, Pudasjärvellä 4705.
Valtuustoseminaarissa esitin, että pitää selvittää olisiko mahdollista, että Hyvänolonkeskuksen rakentaisikin Oulunkaari, jolloin sote-siirtymässä se menisi Oulunkaaren mukana.
Ajatukselle eivät korvat paljoa lotkuneet. Nyt on mahdollista käydä niin, että pahimmillaan meillä on käsissä yli 40 miljoonan rakennus, jolle ei ole oikein käyttöä.
Ajatusketju menee niin, että siirtymässä ei liene ongelmia, mutta haastetta isompaa ongelmaa saattaa pukata sotehintojen aivan selvä harmonisointi tarve. Se ei mene niin päin, että Oulunseutu alkaisi hilata hintojaan 1500 euroa ylöspäin asukastaan kohden.
Tuo kuvio on sellainen, että poliittisten päättäjienkin kannattaa olla hereillä ja kärryillä tässäkin asiassa. Pitäisikö siellä neuvotteluissa olla poliittinenkin edustus nuuskimassa, missä milloinkin mennään?
Edellisen perusteella kannattaa myös äänestäjien perätä taloudellisia perusteita politiikkojen lupauksille, että miten ne rahoitetaan. Katselkaa samalla, onko lupaajalla jalat maassa, edes toinen.
Mahdollista on, että sotesopan sijasta joudummekin litkimään vesivelliä.