Kolumni

Sähköautot tulevat, mutta koska? – Yhdellä latauksella ajelisi Pudasjärveltä Ouluun ja takaisin

Sähköautot ovat monen mielestä tulevaisuuden auto. Siksi Pudasjärven Osuuspankinkin parkkipaikalle on asennettu sähköautojen latauspiste.

Selvittelin, mikä sähköauto on, miten se säästää ympäristöä ja mitä se maksaa. Jäi vähän hämmentynyt olo. Sähköauton voimanlähteenä toimii akuista voiman saava sähkömoottori. Sähköautojen ajossa tuottamat päästöt riippuvat siitä, miten auton käyttämä sähköenergia on tuotettu. Sähköautojen toimintamatka yhdellä latauksella on 50–600 kilometriä. Siihen vaikuttavat akuston koko, ajonopeus ja ulkoilman lämpötila.

Sähköautoja halutaan lähinnä suurkaupunkien huonon ilmanlaadun parantamiseksi ja liikenteen päästöistä osaltaan johtuvan maapallon ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi.

Jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten suurin osa sähköstä maailmalla tällä hetkellä tuotetaan, sähköautojen edulliset ympäristövaikutukset pienenevät. Kuitenkin sähkötuotannon nykyiselläkin jakaumalla sähköautojen ekologinen jalanjälki on huomattavasti polttomoottorikäyttöisiä autoja pienempi.

Sähköauton etuna polttomoottoriautoon verrattuna on lähes äänetön moottori. Etuna on myös jarrutusenergian käyttäminen akkujen lataamiseen, kun polttomoottoriautossa jarrutusenergia muuttuu lämmöksi.

Sähköautojen tekniikka kehittyy ja hinnat tulevat alas.

Sähköauton käyttökustannukset ovat bensa-autoa huomattavasti huokeammat. Kustannukset sataa ajokilometriä kohden ovat keskimääräisesti noin kaksi euroa, kun bensa-autolla (kulutus 7,5 l / 100 km.) se olisi reilu 10 euroa.

Sähkömoottori on toimintavarma myös Suomen talvessa, ja sähköautossa on vähemmän liikkuvia osia kuin polttomoottoriauton, mikä parantaa luotettavuutta ja vähentää huollontarvetta.

Sähköautojen valikoimasta ei enää ole puutetta, sillä yhä useampi autovalmistaja tekee sähköautoja. Suomesta on mahdollista ostaa seitsemän autonvalmistajan sähköautoja.

Miksei sitten Suomessa sähköautojen myydä kuin parisensataa vuodessa? Ensinnäkin sähköauton hankintahinta on korkea. Alimmissakin hintaluokissa sähköauto on akuston vuoksi kalliimpi kuin samankokoinen polttomoottoriauto.

Toiseksi sähköauton latausaika pikalatauksessakin on vähintään puoli tuntia, ja kolmanneksi sähköauton toimintasäde on paljon lyhyempi verrattuna polttomoottoriautoon, jonka toimintasäde on käytännössä rajaton, koska polttoaineen tankkauspaikkoja on joka puolella.

Jos tyytyy mopoauton tyyppiseen Renault Twizyyn, saa 14 000 eurolla 100 km:n toimintasäteen täyssähköauton. Mutta jos haluaa 500 – 600 km:n toimintasädettä, joutuu puolittamaan Teslasta 100 000 – 165 000 euroa. Noin 200 km:n toimintasäteen auto maksaa 35 000 – 40 000 euroa. Talvella toimintasäde pienenee kolmanneksella.

Täyssähköautoon skeptisesti suhtautuvia riittää. ST1:n omistaja Mika Anttonen ei usko öljyntuotannon vähenemiseen sen vuoksi, että lentokoneiden polttoaineen saamiseksi yhä suurempi määrä raakaöljyä tislataan ja samalla saadaan myös bensiiniä ja dieselöljyä. Johonkin nämäkin käytetään.

Autotuojat ry:n edustaja epäilee sähköauton hinnan kalleuden vuoksi uusien sähköautojen vuotuisen määrän jäävän suunnilleen nykyiseen 200 auton tasoon, ellei valtio tue sähköauton ostajaa tuntuvasti.

Miten tavallisen autonostajan tulisi suhtautua sähköautoon? Tietysti ympäristöä pitäisi säästää, mutta halvimpien sähköautojen hinnalla saa aika näyttävän ja paljon isomman polttomoottoriauton, jolla voi myös tehdä pitkiä matkoja.

Mutta jos 200 km:n toimintasäde riittää, niin miksei. Sillähän tekisi Pudasjärveltä Ouluun reissun lataamatta Oulussa. Näin lyhyet matkat ajaa pienemmälläkin autolla.

Sitäkin kyllä miettii, pitäisikö vielä odottaa vähän aikaa, kun sähköautojen hinnat ovat koko ajan laskusuunnassa.

Sisko Ojajärvi