– Vastuu on meillä, jotka asiasta on päätös tehty, ja niillä, jotka ovat sitä valmistelleet. Päätöksenteossa olisi pitänyt olla selkeämpi, niin viranomaisilla olisi ollut helpompaa lähteä toimimaan, Riekki painottaa.
Jätehuoltomääräyksien hyväksymisvaiheessa tavoite oli ollut päättäjille kristallinkirkas.
– Kyllä päättäjien ajatus silloin oli, että kaikki kiinteistöt jätehuoltoon liittyvät, Riekki sanoo.
Vuonna 2010 jätehuoltomääräyksistä käytiin julkista vääntöä. Äänekkäimpiä olivat Riekin mukaan kuntalaiset, jotka kokivat, että oma jätemäärä on niin vähäinen, ettei järjestettyyn jätekuljetukseen liittymiselle ollut tarvetta.
Kiinteistön omistajia lähestyttiin tuolloin kirjeellä, jossa kerrottiin uuden määräyksen vaatimista toimenpiteistä. Riekki arvioi varovaisesti syitä, jotka olisivat voineet johtaa siihen, että ihmiset jättivät jätekuljetukseen liittymisen hoitamatta.
– Oliko enemmistö niitä, jotka ajatteli, että jatketaan vaan niin kuin ennenkin, ja jäikö karhuamiskirje kiinteistöille sitten tekemättä? Riekki pohtii.
Riekki vakuuttaa, että nyt asia hoidetaan.
– Kyllä tämän täytyy olla uudelle kaupunginvaltuustolle asialistalle valmistelussa heti syksyllä, kun kaupunkistrategiaa aletaan uuden valtuustokauden alusta toteuttamaan, Riekki sanoo.