SYÖTE: Sir David At­ten­bo­rough kuvasi Pu­das­jär­vel­lä sar­jaan­sa – BBC:n sar­jas­sa ollaan ainakin Syöt­teel­lä ja Kuu­sa­mon Kun­ti­vaa­ras­sa: "Ei täl­lai­sen nä­ky­vyy­den os­ta­mi­seen rahat riitä"

URHEILU: Ku­ren­poi­kien edus­tus­jouk­kueel­le jälleen hieno voitto Miesten Fut­sal-Kak­ko­ses­sa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Rat­kai­su­ja hy­vin­voin­ti­alueel­le lä­hi­pal­ve­lui­den puo­les­ta

Vielä muutama viikko, jonka jälkeen uuden aluevaltuuston kokoonpano on selvillä. Tämä 79 valtuutetun joukkue on heti työnsä alkumetreillä merkittävien kysymysten äärellä. Ensi töikseen hyvinvointialueen valtuuston käsittelyyn ovat tulossa linjaukset muun muassa hyvinvointialueen strategiaan, palveluverkkoon, monituottajuuteen ja talousarvioon liittyen. Aluevaalit 23. tammikuuta ovat tärkeä merkkipaalu meidän jokaisen arjen palveluille.

Aluevaalikeskusteluissa puheeksi nousevat usein lähipalveluihin liittyvät kysymykset. Missä jatkossa lääkärin vastaanotto sijaitsee, miten käy mielenterveys- ja neuvolapalvelujen, jatkuuko meidän kylämme paloasema ja niin edelleen.

Palveluista päätettäessä tarvitaan kattavaa näkemystä alueellisista palvelutarpeista. Esimerkiksi Lakeuden alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluita tarvitaan runsaasti; asukkaista alle 18-vuotiaita on lähes kolmannes (n. 32 %). Oulussa puolestaan asuu hieman yli puolet hyvinvointialueen väestöstä, joten myös palvelutarpeet vaihtelevat kaupungin eri alueilla. Sekä Lakeudella että Oulussa väestön ikärakenteen muutos on voimakasta, joten ikäihmisten palveluiden kehittäminen on tärkeää. Esimerkiksi Oulussa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä noin n. 64 %. Koillismaalla ja Oulunkaarella erityispiirteinä ovat puolestaan pitkät etäisyydet ja muuta hyvinvointialuetta korkeammat palvelutarpeet. Koillismaalla, kuten myös esimerkiksi Rannikkoseudulla, huomioon on otettava matkailun mukanaan tuoma kausivaihtelu palvelujen kysynnässä. Oulun eteläinen on alueista toiseksi väkirikkain, asukkaita on n. 71 000 eli n. 17 % hyvinvointialueen väestöstä. Nykyinen kuntamäärä on alueista suurin, joten yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kesken korostuu. Rannikkoseudulla ja Oulun eteläisen alueella on tarpeen huomioida jo ennen uudistusta toteutunut toimiva yhteistyö naapurihyvinvointialueiden kanssa.

Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa lähipalveluja eli tarjota palveluita ihmisille siellä, missä heidän arkensa ja elämänsä on. Tämä tarkoittaa muun muassa resurssointia ennaltaehkäiseviin palveluihin, uudenlaisia sähköisiä palveluita ja joidenkin erityistason palveluiden tuontia sote-keskuksiin. Luotan vahvasti, että tämä uudistus on muutos parempaan. Tulevalla hyvinvointialueella on kuntia paremmat edellytykset esimerkiksi kehittää perus- ja erityistason yhteisiä hoitopolkuja sekä sähköistä asiointia, yhtenäistää tietojärjestelmiä ja mahdollistaa paremman hankintaosaamisen kautta monituottajuutta.

Tuleva aluevaltuusto on suurten haasteiden edessä. Ne ovat kuitenkin voitettavissa mahdollisuuksiksi. Tarvitaan vahvaa keskinäistä luottamusta, tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kykyä yhteistyöhön ja uskoa tulevaisuuteen.

Antti Ollikainen(Kesk.) Hyvinvointialueen valmistelun suppean seurantaryhmän puheenjohtaja aluevaaliehdokas