Metsäpäivässä puheenvuoron uusista puun käyttömuodoista ja puun hinnasta käyttänyt Aalto-yliopiston professori Olli Dahl kehui Pudasjärvellä tehtyjä ratkaisuja nostaa hirsirakentamisen brändiä loistavaksi ajatukseksi.
– Hirrestä rakentamisessahan on vain hyviä puolia. Raaka-aine on paikallista ja sitä riittää. Hirsiteollisuus työllistää täällä metsästä rakennuspaikalle asti. Hyvä hirsirakennus on pitkäaikainen hiilinielukin.
Dahl naurahti kehuvansa täkäläisiä ratkaisuja ulkopuolisena, vaikka onkin pudasjärveläinen syntyjään. Hänen äitinsä Meeri Dahl oli tuolloin, vuonna 1966, Aittojärven kansakoulun opettajana.
Perheen matka vei sitten Ouluun, Pelloon ja Kuivaniemelle. Siellä Dahl kertoi viettäneensä nuoruutensa ja käyneensä peruskoulun.
Lukion hän kävi Simossa, jossa luokkatoverina oli Juha Marttila, nykyinen MTK:n puheenjohtaja.
– Hänen kanssaan pidetään yhteyttä säännöllisesti. Tämä Pudasjärvi on luonnollisesti jäänyt oudoksi. Tiedän vanhempieni tutustuneen ainakin Kalevi Jokikokkoon.
Mies opiskeli Oulun yliopistossa prosessitekniikkaa ja valmistui juuri laman pahimpaan aikaan vuonna 1991. Puoli vuotta meni Kuivaniemellä kalastellessa ja metsästellessä, hän muistelee.
Sitten löytyi töitä Veitsiluodon sellutehtaalta, jonne Dahl oli tehnyt diplomityönsä. Muutaman vuoden jälkeen opinnot jatkuivat Oulussa. Tohtorin hattu tuli päähän 1999.
Yliopistosta löytyi töitä, ja uutta Helsingistä Teknillisestä korkeakoulusta. Sinne Olli Dahl siirtyi prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professoriksi reilu vuosikymmen sitten.
– Työ jatkui, vaikka oppilaitos vaihtui Aalto-yliopistoksi vuonna 2010. Siellä olemme kehittäneet AaltoCell-teknologiaa. Se on tulossa suuressa mittakaavassa käyttöön Kemijärvelle suunniteltavassa sellutehtaassa.
Juuri Kemijärven hanke on se, josta Olli Dahlin työryhmän AaltoCell-teknologialla tuotettua mikrokiteistä selluloosaa alkaa suuressa mittakaavassa markkinoille tulla.
– Sen hinnan arvioidaan olevan noin nelinkertainen paperintuotantoon menevään selluloosaan verrattuna. Nykyään sitä käytetään lääkkeissä ja elintarvikkeissa, mutta meidän tavoitteemme on saada siitä lisäaine, merkittävä sellainen, eläinten rehuihin.
AaltoCell-idea ylsi toiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna järjestämässä kansainvälisessä biotalouskilpailussa osana Kemijärven biojalostamokonseptia.
Uuden tutkimusohjelman seurauksena voisi uudenalainen selluloosa tuoda aivan uutta ja kannattavaa liiketoimintaa Suomeen. Jos kokeilut onnistuvat, uuden puukuitutuotteen menekki olisi laajaa ja useita sellutehtaita voitaisiin muuttaa sitä tuottamaan.
Kiinalaiset ovat aktiivisesti mukana Kemijärven hankkeessa. Heillä on Olli Dahlin mukaan näkemys tulevaisuuden tuotteista. Suomalainen metsäteollisuus menee vain perusreittejä, hän harmittelee.
– Äänekosken tehdas on sittenkin vain perinteinen sellutehdas. Viidessä vuodessa siellä voisi olla mahdollisuus tuottaa puupohjaista lankaa korvaamaan puuvillapohjaista.
Kemijärven sellutehtaan tuloa Dahl pitää jo varmana. Paltamon suunnitelmakin vaikuttaa hänestä todennäköiseltä. Liikennepolttoaineiden teko puusta kannattaa hänen mukaansa vain muiden puunkäyttökohteiden yhteydessä. Yksittäin niistä ei saa kannattavaa millään, hän sanoi.
Uusien puuhun pohjautuvien tuotteiden kehittäminen on miehen mielestä ollut tuskastuttavan hidasta. Se näkyy siitäkin, että metsänomistajalle puusta maksettava hinta ei ole kohentunut lainkaan.
Puun hinta nousee vasta sitten, kun siitä pitkälle jalostetut tuotteet ovat valmiina. Olli Dahl luottaa, että Kemijärvi ja Paltamo nostaisivat puun kantohintaa Pudasjärvelläkin.
Itsellään professori Dahlilla on pieni metsäpalsta Kuivaniemellä, mutta isänsä metsäomistusten kautta hän sanoo kantavansa huolta alan tulevaisuudesta.
– Metsäteollisuuden kyky maksaa puusta kunnon hintaa on huono. Miksi kannattaa omistaa metsää, jos siitä ei saa tuottoa? Tätä Pudasjärven hirsibrändiä pitäisi siksikin levittää, viekää sitä ainakin Brysseliin asti, Olli Dahl yllyttää.