Kansanedustaja Juha Pylväs kritisoi kolumnissaan Kaleva Median lehdissä (Iijokiseutu ja Rantalakeus ja Koillisanomat 4.1.2022) ilmastonmuutostutkimusta. Pylväs väittää, että ”ideologia värittää monia tutkijoita riippumatonta tutkimusta enemmän ja tuloksista saadaan toivotun kaltaisia”.
Kirjoittaja käytännössä siis syyttää tutkijoita tulostensa väärentämisestä. Tämä on populistinen ja loukkaava argumentti, jota tukemaan kirjoittajalla ei ole esittää ainoatakaan esimerkkiä.
Pylväs arvostelee median osallistumista tieteellisen tiedon levittämiseen unohtaen, että yhteiskunnallisesti merkittävien tulosten esittelemiseen julkisuudessa velvoittaa jo yliopistolain ns. kolmas tehtävä.
On täysin normaalia ja suositeltavaa tieteellistä toimintaa, että tutkijat esittelevät ja puolustavat tuloksiaan. Julkinen keskustelu ei murenna tieteen uskottavuutta ja arvostusta. Sitä tekevät Pylvään perusteettomat ja alentavat väitteet.
Pylväs väittää virheellisesti myös, että kansan luottamus tieteeseen on rapautunut. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset nimenomaan luottavat korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin – toisin kuin poliittisiin puolueisiin.
Ilmastopaneelin, jonka Pylväs ottaa tikunnokkaan, tehtävä on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä, joten on tarkoituksenmukaista, että kirjoittajan väheksyvästi ”raadiksi” kutsuma asiantuntijaelin tuo nimenomaan ilmastoasioihin liittyvää tutkittua tietoa esiin.
Pylväs harmittelee, että veronmaksajien rahoilla rahoitetaan Ilmastopaneelia yritystoiminnan edellytysten turvaamisen kustannuksella.
Kansanedustajalla tulisi kuitenkin olla kykyä hahmottaa yhteiskunnan kustannusten suuruusluokkia. Ilmastopaneelin vuosibudjetti on 750 000 euroa. Se on yhden pienen tutkimushankkeen suuruinen ja mitätön verrattuna Suomen yli 7 miljardin vuosittaisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin.
Yritysten tukemiseen satsataan monisatakertaisia summia. Ilmastopaneelilta nipistettävä 750 000 euroa ei muuttaisi yrityskentässä yhtään mitään.
Pylväs myös väittää, että vanhat metsät aiheuttavat ilmastonmuutosta, ja että ilmastopaneeli suosittaa suojeltujen vanhojen metsien hakkaamista välittömästi. Nämä ovat valheita vailla hataraakaan todellisuuspohjaa.
Vanhat metsät eivät aiheuta ilmastonmuutosta. Ne ovat massiivisia hiilivarastoja, joiden hakkaamisen seurauksena suurin osa niihin sidottuna olevasta hiilestä päätyy parissa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään.
Kirjoittajan kannattaisi perehtyä hiilinielun ja hiilivaraston käsitteisiin ja ilmastopaneelin suosituksiin, joissa kyse on pienten jäljellä olevien vanhojen metsien suojelusta ja hienoisesta hakkuutason tarkastelusta eikä ”fanaattisesta kaiken suojelusta”.
On kestämätöntä, että valtakunnan tasolla päättävässä asemassa oleva henkilö levittää tämän kaliiperin disinformaatiota.
Ilmastopaneelin esittämistä varoituksista huolimatta, sopimusten vastaisen hiilinielupolitiikan vuoksi myös metsätalouteen millään tavalla liittymättömiä veronmaksajia uhkaa karmeimmillaan lähes hävittäjähankintoja vastaava miljardilasku.
Toisin kuin ilmastopaneeliin kuluva 750 000 euroa, nämä miljardit eivät ilmeisesti Pylvästä huoleta.