Suomen taloudessa koronasta palautumisen kiivain vaihe on jäämässä taakse, ja kasvu taittuu ennusteiden mukaan vuosien 2022–2023 aikana talouksien keskisarjaan. Kasvun esteeksi ovat nousseet hetkeksi taka-alalle jääneet osaavan työvoiman saatavuus, globaalien tarjontahäiriöiden tuomat ongelmat sekä kustannusten nousu. Myös globaalin rahapolitiikan kiristäminen tuonee tänä vuonna hiekkaa talouden rattaisiin.
Pohjois-Suomen yritysten suhdannetilanne nousi syksyllä 2021 aavistuksen verran normaalilukemia paremmaksi ja loppuvuoden suhdannearviot ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Ammattityövoiman puute oli lokakuussa yleisin kapeikkotekijä 42 prosentin osuudella. Työvoiman puute koskettaa kaikkia toimialoja palvelualoista rakentamiseen ja teollisuuteen ja voimme odottaa, että työvoimapula vaikeutuu vuoden 2022 aikana.
On kriittistä, että hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi – mm. d-viisumi, pikakaista, digitaalinen tunnistautuminen – alkavat purra ja työvoimaa saadaan muualta. Kokonaisuudessaan yhteiskunnan asenteen ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan pitää muuttua. Erilaisista rajoituksista ja esteistä on siirryttävä pohtimaan, miten teemme Pohjois-Suomen houkuttavaksi paikaksi tulla ja jäädä.
Kauppakamari on nostanut avainteemaksi ”perheille töitä” -työpajat, joissa on mietitty, miten voisimme parantaa työperäisen maahanmuuton onnistumista. On tärkeää juurruttaa kokonaisia perheitä Pohjois-Suomeen pitkäaikaisesti.