Iijokiseudussa oli 26.6.2024 artikkeli otsikolla Virtavesien viestiä ja tarinoita. Poimintoja artikkelista: Iijokisoutu käynnistyy Taivalkosken Jokijärven Saijassa. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää tuo tervehdyksen. Taivalkosken Kolmiloukon leirintäalueella Iijokisoudun jälkeen osallistuva Pekka Haavisto pitää puheen Tarvitaanko ympäristöpolitiikassa diplomatiaa?
Pohjolan Voima Oy:lle vuonna 1980 määrätyn, vanhentuneen istutusvelvoitteen muuttamisesta kalatie velvoitteeksi kaikkiin viiteen Iijoen alaosan voimalaan. Vain velvoitetta muuttamalla saadaan asiaan kestävä ratkaisu, toteaa soutu päällikkö Pirkko-Liisa Luhta. Samansisältöinen artikkeli oli 6.7.2024 Koillissanomissa otsikolla Iijokisoutu toiveena vaelluskalojen palautusta.
Iijoen ja sen jokisuun lohen luonnontilainen saalis vuositasolla oli 39 tonnia. Joen lohen, taimenen ja siian vuosisaalis oli 100 tonnia. Luonnontilainen saalis Iijoen alimman Raasakan voimalaitoksen alapuolisella jokialueella oli 20 tonnia ja sen yläpuolisella jokialueella 80 tonnia.
Saalismenetyksiä on kompensoitu vuosittaisella 310 000 lohen, 28 000 meritaimenen sekä järvitaimenen 20 000 kappaleen kaksivuotiaalla noin 20 cm pituisilla poikasilla. Tällä poikasmäärällä olisi pitänyt saada palautettua Iijoen luonnontilainen saalis.
Raasakan voimalaitoksen alapuolisen jokialueen lohen, taimenen ja siian saaliit vuositasolla on pudonnut alle 10 tonnin. Tämä on seurausta vähäisestä lohen määrän noususta jokeen ja hylkeiden suuresta määrästä joessa, jotka käyttävät ravinnoksi nousukaloja ja istutuslohien ja taimenten poikasia.
Lohen luontaista kiertoa yritettiin parantaa lohien ylisiirrolla jokisuulta joen keskijuoksun koskialueille. Hyödyttömät lohien ylisiirrot loppui vähäiseen jokeen nousevien lohien määrään ja lohien suureen siirtokuolleisuuteen.
Ylisiirto lopullisesti keskeytettiin Iistä kaloja tappavan IHN-taudin löydyttyä. Suurin uhka Perämeren lohi- ja siikakannoille tulee olemaan kyttyrälohi, joka on tuhonnut Tenojoen lohikannan, vallannut Norjan rannikon lohijoet ja levinnyt kolmeen Ruotsin jokiin Tanskan ja Ruotsin Juutinrauman salmen kohdalla. Norjalaiset ovat lohen vähäisyydestä johtuen sulkeneet 33 joelta kalastuksen.
Pääministeri Sipilän hallitus nosti kärkihankkeeksi Iijoen vaelluskalojen palauttamisen. Valtio, PVO-vesivoima, Pohjois-Pohjanmaan liitto, jokivarren kunnat, kalastusaluee sekä Metsähallitus saivat koottua 12 miljoonan euron määrärahan. Tavoitteena oli suunnitella Iijokeen viiteen voimalaitokseen kalaportaat, käynnistää lohen ja taimenen ylisiirto voimalaitosten yläpuolisille vesialueille.
Raasakan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalatien rakentamiseen varattiin viisi miljoonaa euroa, mutta kukaan urakkatarjouksen tehneistä ei suostunut tekemään porrasta alle 10 miljoonan.
Kalan nousuportaat viiteen voimalaitokseen maksavat vähintään 50 miljoonaa euroa ja kalan lasku-uomat saman verran eli kokonaishinta hankkeelle olisi 100 miljoonaa euroa. Mainitusta 12 miljoonasta eurosta neljä miljoonaa euroa meni konsulteille. Konsulttipalkkioilla olisi saanut palautettua joen luonnontilainen saalis viiden vuoden ajan.
Vuonna 2018 Yli-Iin Kierikkikeskuksessa oli yleisötilaisuus jossa etsittiin ratkaisua Iijoen luonnontilaisen saaliin palauttamiseksi. Päällimmäiseksi nousi esitys, että luonnontilaisen saaliin palauttaminen halvin ja toimivin ratkaisu on kompensoida kalatalousvahingot pyyntikokoisilla kasvatetuilla kaloilla.
Iijoen luonnontilainen 100 tonnin vuosisaalis saadaan palautettua 800 000 eurolla (8 euroa / kg). PVO:n vesivoima Oy:n eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Pertti Pietinen piti tilaisuudessa hyvänä ja kannatettavana vahinkojen kompensoimista pyyntikokoisilla kalojen istutuksilla. Hän kirjoittaa 18 elokuuta 2020 Kalevassa: "Esimerkiksi vaaditulla tehokkuudella toimivia kalaportaita Iijoen kaltaisiin olosuhteisiin ei ole olemassa,"
Lapin ELY-keskus yleisenä kalatalousedustajana voi kertoa miksi rahavarat suunnataan niille konsulteille jotka oman toimeentulon varmistamiseksi edistävät hyödyttömien kalaportaiden rakentamista. Rahavarat pitää suunnata kalatalousvahinkoja kärsineiden jokivarren asukkaita hyödyttäviin pyyntikokoisten kalojen istutuksiin. Toimenpidettä Iijoen jokivarren asukkaat ovat odottaneet yli 50 vuotta.