Alkuvuosi on menneen toiminnan arvioinnin ja tilastojen analysoinnin aikaa, näin kirkossakin.
Tilastolomakkeiden täyttö voi maistua kiireisessä työn arjessa pakkopullalta. Kirkkohallitus kokoaa vuosittain seurakunnilta tiedot väestömuutoksista, toiminnasta, taloudesta, metsistä ja hautatoimesta.
Tätä kirjoittaessani lopullisia tilinpäätöstietoja ei ole vielä vahvistettu. Kirkossa on toteutettu vuoden alusta tilastokäytäntöjen uudistus, joka on vaatinut totuttelua meiltä työntekijöiltä.
Pudasjärven seurakunnan vuoden 2016 tilastojen äärellä pysähdyin muutaman tosiasian äärelle. Seurakunnan läsnä olevan väestön määrä oli vuodenvaihteessa 7 300, miinusta edellisvuoteen tuli 139. Kirkkoonkuulumisaste oli 89,2.
Jäsenmäärän laskun faktat ovat tiedossa. Toimintavuonna kastettiin 57 lasta, mikä on historiallisen alhainen. Kuolleita seurakunnan jäseniä oli 124. Seurakuntaan muuttaneita oli 241 henkeä, seurakunnasta pois muuttaneiden määrän ollessa vastaavasti 286.
Kirkkoon liittyi viime vuonna 13 henkeä, kirkosta eronneita oli 45. Seurakunnan läsnä olevan väestön määrä on laskenut vuodesta 2011 noin 10 prosenttia. Edellä kuvatut tosiasiat on tiedostettu seurakuntamme toiminnan ja talouden strategisessa suunnittelussa.
Toiminnan näkökulmasta olennaisia tilastotietoja ovat jumalanpalvelusten kävijämäärät ja ehtoolliselle osallistuneiden määrä.
Pudasjärvellä väkiluvun laskevasta trendistä huolimatta jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat olleet nousussa. Vuonna 2016 pääjumalanpalveluksiin osallistui yhteensä 8932 henkeä. Laskettaessa keskiarvoa tämä tekee 111 osallistujaa yhtä jumalanpalvelusta kohti. Edellisen vuoden keskiarvo oli 103.
Ehtoolliselle osallistuneiden yhteenlaskettu määrä oli 4 356, kasvua edellisvuodesta vajaat 600. Toimintavuoden juhlat, kuten piispantarkastus ja kirkkoherranvaalit, selittävät osansa kasvusta, mutta tilastot kertovat seurakuntamme jumalanpalveluselämämme vahvasta perusvireestä.
Tavallinen perusmessu kokoaa hyvin seurakuntalaisia sanan, rukouksen, ehtoollisen ja yhteisten virsien äärelle.
Kirkossa on vanhastaan totuttu kokoamaan tilastoja vuodenvaihteessa ja alkuvuonna. Tämä on tuonut lisäkuormitusta vuodenvaihteen töihin.
Kun tietojen keruu on sijoittunut pääasiassa yhteen ajankohtaan, niiden luotettavuuteen on liittynyt aina tietty epävarmuus. Kirkon tilastouudistus on laittanut käytännöt uuteen asentoon.
Miten tämä näkyy työn arjessa? Aiemmin manuaalisesti tapahtunut tietojen keruu on siirtynyt laajasti sähköiseen muotoon. Kun avaan tietokoneeni kalenteriohjelman, siellä näkyy etusivulla punaisella tapahtumat, joita en ole vielä tilastoinut.
Tilastouudistus tarjoaakin mahdollisuuden toiminnan tunnuslukujen kuukausittaiseen seurantaan ja arviointiin pitkin toimintavuotta. Ja mikä parasta, tilastot ovat kaikkien luettavissa osoitteessa kirkontilastot.fi.
Alkuvuoden tilastot muuten kertovat, että positiivinen trendi jumalanpalveluselämässä on jatkunut.
Työn arjessa on hyvä muistaa, että tilastojen teko ei ole itse tarkoitus. Niitä ei tehdä vain kirkkohallitusta varten.
Tilastot sisältävät tärkeää faktaa seurakunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille. Arviointi, suunnittelu ja kehittäminen kuuluvat verovaroilla toimivan julkisorganisaation perusperiaatteisiin.
Kaikki nämä palvelevat perustehtävän toteuttamista. Tämä johtoajatus, jos mikä, poistaa paperinmakuisuuden ja pakkopullat tilastoinneista.