Pudasjärven kirjasto palvelee asiakkaitaan siitä huolimatta, että toimipaikka on kaupungin purkukuntoisten rakennusten listalla.
Syynä ovat jonkin sortin sisäilmaongelmat, jotka ehkä juontuvat vuosien takaisista kattovuodoista. Sankoja ei enää tipun alle tarvita, mutta rakennuksessa on yhä tiettyjä paikkoja, joissa seinät kupruilevat ja voi haistaa ”mummolan tuoksun”.
Kirjastonjohtaja Outi Nivakosken mukaan henkilöstöllä on ollut lieviä oireita, mutta sairauspoissaoloja ei ole ollut tavallista enempää. Asiakkaiden joukosta löytyy herkistyneitä, jotka eivät uskalla sisälle tulla.
Kirjaston aulassa toimi ennen Hirsikampuksen valmistumista väistötilat Kurenalan sisäilman vuoksi evakossa olleille alaluokkalaisille, mutta tehostetun ilmanvaihdon ansiosta lasten ei tiedetä sisäilmaoireista kärsineen.
Tällä hetkellä entiset väistötilat ja lehtien lukusali ovat taas kirjaston täysimääräisessä käytössä ja avartavat lainaussalin tiloja. Eteisestä pääsee kuntalaisten yhteiseen olohuoneeseen, entisen luokkahuoneen tilalle avattuun Hyvän mielen paikkaan.
Lapsille ja nuorille pleikkarein ja tietokonein varustetut oleskelutilat liikuntahallin puoleisella seinustalle ovat saavuttaneet suuren suosion.
Kirjastotalo ei ole Nivakosken mukaan tällä hetkellä sisäilman kannalta kriittisessä tilassa, mutta henkilökunta odottaa tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa siirtymistä Kurenalan koulun paikalle kaavailtuun monitoimitaloon.
Visioissa on kaiken kansan kokoontumispaikka, jonka tilat olisivat helposti monenlaiseen toimintaan muunneltavissa. Tarpeeksi pitäisi löytyä tilaa kokoelmille, mutta myös näyttelyille ja tapahtumille.
– Tilojen pitäisi olla sellaiset, että kaikki siellä toimivat yksiköt hyötyisivät toisistaan.
Mahdollista muuttoa odotellessa ei ole jääty tuleen makaamaan, vaan kehityssuunnitelmia tehdään nykyajan tarpeita vastaaviksi. Useita hankkeita on meneillään palvelun parantamiseksi.
Nivakosken mukaan yksi niistä on itsepalvelupiste, jossa kirjoja voi omatoimisesti lainata ja palauttaa. Valtion avustusta hankkeeseen on jo saatu.
Palvelu vaatii palveluautomaattien ja valvontalaitteiden hankintaa sekä ovien sähköistämistä. Systeemi tulee pelaamaan siten, että myös kirjaston kiinni ollessa sisään pääsee kirjastokortilla.
Aivan täysin 24/7 ei kirjasto tämän jälkeenkään tule palvelemaan, mutta pidentää aukioloaikoja illasta huomattavasti.
Näillä näkymin tämän hetkiseen seitsemän hengen henkilökuntaan automatisaatio ei tule vaikuttamaan, vaan Nivakosken mukaan vapauttaa heitä ammatillisempiin tehtäviin.
– Se varsinainen kirjastotyö tapahtuu takahuoneissa, asiakkaiden silmiltä piilossa: tilataan, käsitellään, korjataan, laitetaan lainauskuntoon ja hoidetaan kokoelmaa suunnitelmallisesti.
Edellinen suuri uudistus, Outi-kirjastojärjestelmään siirtyminen on kirjastonjohtajan mielestä toiminut hyvin. Liittymällä yhteen useamman kirjaston kanssa, valikoima on laajentunut, mutta uutuuskirjojen löytymistä suoraan hyllystä se on heikentänyt.
Syynä on Nivakosken mukaan yhteinen varausjono. Suuremmilla paikkakunnilla osataan uutuuksia varata ennakkoon, mutta meillä se on vasta opettelussa.
Kirjasto ei enää ole pelkkä paikka, joka varastoi kirjoja, vaan se on siirtynyt monimuotoisempaan suuntaan.
Pudasjärven kirjastossa on jo pitemmän aikaa järjestetty erilaisia tapahtumia musiikista ja ufoista runonlausuntaan – sekä näyttelyitä, jotka ovat vetäneet uteliaita paikalle laajemmalta alueelta. Paikallisuus on kirjaston näyttelyissä ollut hyvin esillä.
Parhaillaan vitriineissä on Jaurakalla asuvan Marja Gripenbergin neulomalla ja virkkaamalla tekemiä ”Villejä nukkeja”, joilla on kaikilla oma tarina. Seuraavaksi saattaa olla tulossa näytille tavallista arvokkaampi paikallinen muumiastiakokoelma. Sen jälkeen Paavo Niskasaaren tauluja ja veistoksia.
Tulevaisuuden visioissa mietinnän alla on järjestää monilla paikkakunnilla yleistyneet kirjamessut paikallisille kirjoittajille, kirjailijoille ja kirjallisuuden harrastajille, joita Pudasjärvellä on yllättävän paljon.
Monitoimikirjasto-ajatuksen taustalla on ehkä taantumaan päin oleva lukuinnostus, jota on enenevässä määrin havaittavissa kännykkänuorison keskuudessa.
Pudasjärven kirjaston asiakasmäärä on Nivakosken mukaan ollut laskusuunnassa, mikä johtuu suurelta osin väen vähenemisestä. Lainamäärä ei kuitenkaan ole dramaattisesti laskenut samassa suhteessa.
Nivakosken mukaan palvelua on viety kylille kirjastoautolla, jolla on yhä vankka vakioasiakaskuntansa. Vuonna 2016 Pudasjärven kirjastosta lainattiin noin 109 000 kirjaa, joista kolmasosa kirjastoautosta.
Lukemisen riemua on hoksautettu esimerkiksi kouluvierailuiden kirjavinkkauksilla, mutta parantamisen varaa tässä suhteessa Nivakosken mukaan on. Sivukylien koululaiset ovat joka tapauksessa yksi suurimmista asiakasryhmistä.
– Kirjaston peruskuluttajia ovat myös lapsiperheet ja ne, jotka ovat lukeneet pienestä pitäen. Kaikissa ikä- ja ihmisryhmistä löytyy niitä, jotka lukevat paljon tai ei sitten yhtään.
