Värkkisuon Konikaistot Oulun ja Pudasjärven rajalla ovat suurin yksittäinen Metsähallituksen Luontopalvelujen soiden ennallistamiskohde tänä vuonna. Suoluonnon köyhtymistä pysäytetään Värkkisuolla 154 hehtaarin alueella.
Värkkisuolta on jo aiemmin poistettu puustoa, ja ensi kesänä tukitaan kaivuutyönä suo-ojia umpeen. Suon pohjoisreunalle on johdettu vettä vieressä olevilta maa-alueilta jo kolme vuotta sitten ja nyt Konikaistojen alueen ojien täyttö täydentää merkittävästi vesitalouden palautumista. Värkkisuo on Kiiminkijoen valuma-aluetta.
Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on vuonna 2025 ennallistaa 1 500 hehtaaria suota eri puolilla maata. Toiseksi isoin soiden ennallistamiskohde on tänä vuonna Ranualla sijaitseva Joutensuo.
Hossan kansallispuistossa Suomussalmella on ennallistettu soita Helmi-elinympäristöohjelman aikana Tuiranvaaralla ja Romeikonvaaralla. Tänä vuonna soiden ennallistaminen jatkuu Pajupuron sekä Syrjä-Someren puron varsilla.
Syrjä-Somerella kunnostetaan myös uittoperattu puro. Soiden vesitalouden palauttamisen ohella tavoitteena on parantaa ojitusalueiden lukuisten lähteikköjen tilaa sekä estää ojitusten aiheuttama kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutuminen kansallispuiston kirkkaisiin vesiin.
Soiden ennallistamisen parantaa myös suoluontotyyppien tilaa ja vahvistaa soiden putkilokasvi-, sammal-, hyönteis- ja lintupopulaatioita.
Ennallistamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Luontopalveluista kertoo tiedotteessa, että tänä vuonna kokeillaan ensimmäistä kertaa mallia, jossa soiden ennallistamiseen liittyvää suunnittelutyötä ostetaan osalle kohteista yrityksiltä.
Martimoaavan suolta Simosta on tukittu ojia viime vuosien aikana. Tänä vuonna tavoitteena on auttaa metsiä polttamalla. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta lisäämällä metsästä puuttuvia ominaisuuksia, kuten lahopuuta ja palanutta puuta.
Metsähallituksen Luontopalvelujen työlistalla on kuluvana vuonna myös muun muassa purojen palauttamista luonnontilaan, lähteiden kunnostamista, lintuvesien tilan parantamista ja rantaluonnon kunnostamista.
Perinnebiotooppien hoidossa pääpaino on tänä vuonna jo hoidon piirissä olevilla kohteilla, joilla pyritään varmistamaan kohteiden hoidon jatkuvuus.
Myös merellisiä luontotyyppejä ennallistetaan viidessä fladassa ja kluuvissa Perämerellä ja Merenkurkun alueella. Fladat ja kluuvit ovat matalia kynnystettyjä merenlahtia, jotka ovat yleensä lajirikkaita ja tärkeitä kutualueita kaloille, mutta niiden tila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena.
