Suomen Keskusta viettää tänä vuonna 110-vuotisjuhlavuotta. Myös paikallisella keskustaväellä on syytä juhlaan, sillä Pudasjärven paikallisyhdistys, sittemmin Kurenalan paikallisyhdistys, perustettiin 30.9.1906.
Pudasjärvelle aate levisi nopeasti, sillä Suomen Maalaisväestön Liitto perustettiin Oulussa syyskuussa vuonna 1906. Samoihin aikoihin Laihialla muodostettiin Santeri Alkion johdolla Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto.
Nämä yhdistyivät vuonna 1908 puolueeksi nimeltä Maalaisliitto.
– Näin ollen Pudasjärven paikallisyhdistys on pari vuotta vanhempi kuin itse puolue, laskee Martti Räisänen, Kurenalan paikallisyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja ja Pudasjärven kunnallisjärjestön jäsen.
Vuonna 1965 puolueen nimi muutti Keskustapuolueeksi ja edelleen 1988 Suomen Keskustaksi.
Pudasjärven juhlat järjestetään lauantaina 19. marraskuuta Lakarin koululla.
– Kyseessä on koko Pudasjärven keskustan juhla, Räisänen sekä kunnallisjärjestön johtokunnan puheenjohtaja Mari Kälkäjä ja sihteeri Mirja Luusua tuumivat ja kutsuvat kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan.
Kolmikon lisäksi juhlatoimikunnassa mukana ovat olleet Seppo Sammelvuo, Onerva Ronkainen ja Matti Holmström.
Juhlapuheen tulee pitämään kansanedustaja, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.
– Hän ei kovin usein ole täällä vieraillutkaan.
Lisäksi ohjelmassa tervehdyksiä, musiikkia ja historiikki. Varsinaisen juhlan jälkeen jatketaan vielä politiikan parissa, sillä Vanhanen pitää poliittisen katsauksen kunnallisjärjestön syyskokouksessa.
Mukaan juhlimaan odotetaan väkeä paitsi paikallisista toimijoista, myös muista yhdistyksistä.
Keskustan kannatus Pudasjärvellä on aina ollut tasaisen korkea. Vaalitulosten mukaan kulta-aikaa oli heti sotien jälkeen – toisaalta 1950-luvun lopulla SKDL ja maalaisliitto olivat liki tasoissa.
Nykyisin Pudasjärvellä keskustan jäseniä on noin 1000.
– Meillä on toimiva yhdistys ja aktiivinen ydinporukka. Aina tietenkin toivoo lisää väkeä mukaan, Kälkäjä miettii.
Keskustan toiminnassa mukana on laaja-alainen joukko toimijoita.
– Meitä yhdistää yhteiskunnallinen ajattelutapa. Toiminta keskustassa ruokkii minun arvojani, Luusua pohtii.
Kälkäjän mukaan kunnallisjärjestö on paikka, missä saa puhua.
– Olen aina ajatellut, että järjestö vaikuttaa muun toiminnan lisäksi eräänlaisena keskustelufoorumina. Siellä saa olla myös eri mieltä asioista.
Mitä on jäljellä 110 vuoden takaisesta? Vastaus tulee nopeasti:
– Arvot ja aate.
Niitä tarkemmin pohdittaessa esille nousevat muun muassa yhteisöllisyys, toisten kunnioittaminen, isänmaallisuus, avoimuus ja keskustelevuus.