Maas­to­pa­lo­kau­si on kuu­mim­mil­laan – "Kan­nat­taa ko­keil­la, tu­li­si­ko se kesä sieltä ilman ku­lo­tus­ta­kin"

Kevään tähän saakka suurinta maastopaloa sammutettiin Oulun, Tyrnävän ja Kempeleen yksiköiden yhteistyöllä lauantaina Kempeleen Juurussuolla. Maastoa paloi kaikkiaan 20 hehtaaria. Tuulisena lauantaina useita pienempiä maastopaloja sammutettiin myös Tyrnävällä ja Oulussa.

Varhain keväällä, kun ukkosia ei vielä ole, lähes jokainen maastopalo saa alkunsa ihmisen huolimattomuudesta tai piittaamattomuudesta.

– Kun ilmat lämpenevät, ihmiset innostuvat polttelemaan kaikenlaista. Kulotusperinnekin tuntuu olevan edelleen voimissaan. Joillekin se kesä ei vain tunnu tulevan ilman kulotusta, Ervasti sanoo.

Päivystävä palomestari tähdentää, että ensimmäinen tarkistettava asia ennen avotulen sytyttämistä on aina maastopalovaroituksen voimassaolo. Kun maastopalovaroitus on voimassa, on kaikenlainen avotulen teko kielletty.

– Tämä koskee myös esimerkiksi kertakäyttögrillejä. Niitä ei moni edes hoksaa ajatella avotulena.

Metsäpalovaroitus on ollut voimassa Oulun seudulla koko viime viikon, ja jatkuu edelleen. Pitkän sateettoman jakson ansiosta kuloheinä eli edellisvuoden kasvusto roihahtaa nyt pienestäkin kipinästä.

Ennen avotulen tekoa varoitusten tarkistamisen lisäksi on tehtävä pelastuslaitokselle myös tulentekoilmoitus. Pelastuslaitoksen verkkosivujen kautta jätettävä ilmoitus on tehtävä aina, jos avotulesta on odotettavissa vähäistä suurempaa savuttamista.

– Pienestä makkaranuotiosta ei tarvitse ilmoittaa, mutta jos vaikka risuja aikoo poltella, on ilmoitus syytä tehdä, Ervasti ohjeistaa.

Hän kiittelee kansalaisten olevan jo melko valveutuneita tulentekoilmoituksen tekemisessä. Parhaimmillaan niitä tulee Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueelta viitisenkymmentä päivässä.

– Jokainen ilmoitus käydään läpi, ja jos havaitaan riskejä, ilmoittajaan otetaan yhteyttä. Esimerkiksi taajamassa ei avotulta saa sytyttää missään tilanteessa. Myös jätteiden poltto on kielletty ihan kaikkialla.

Tulentekoilmoitukset auttavat pelastuslaitosta myös tilanteessa, jossa ohikulkija ilmoittaa mahdollisesta maastopalosta savuhavainnon perusteella.

– Tällaisessa tilanteessa tarkastamme, onko siltä suunnalta tehty tulentekoilmoitusta. Paikan päälle lähdetään siitä huolimatta aina, sillä emme tietenkään voi olettaa mitään.

Niin sanottuja turhia reissujakin pelastajat joutuvat aina tosinaan tekemään.

– Sellainen ilmiö on valitettavasti yleistynyt, että savun perusteella ilmoitetaan maastopalosta, eikä viitsitä ottaa tarkemmin selvää, mistä savu on peräisin. Monesti pienellä vaivalla säästettäisiin pelastuslaitoksen resursseja sinne, missä apua oikeasti tarvitaan.

Keväisiin polttelupuuhiin ryhtyvän on syytä varata lähelle alkusammutusvälineistöä.

– Vesiletku on hyvä olla hollilla.

Antti-Juhani Ervasti muistuttaa, että kun tulistelut on saatu päätökseen, tulipaikka ja sen ympäristö kannattaa kastella reilulla kädellä.

– Itsekseen hiipuvan nuotion pohja on vielä seuraavanakin päivänä niin kuuma, että sopivissa olosuhteissa se saattaa sytyttää maastopalon.

Vielä yksi painokas terveinen Ervastilla on kevätpuuhastelijoille:

– Kannattaa kokeilla, tulisiko se kesä sieltä ilman kulotustakin. Kyllähän se toki maaperää ravitsee, mutta näkisin, että kulotuksen riskit ovat huomattavasti hyötyjä suuremmat.