Luot­ta­mus­hen­ki­lö­nä mark­ki­na­tel­tois­sa on ilo tavata kun­ta­lai­sia – "vä­kem­me jaksaa elää ja toimia po­si­tii­vi­sen mie­li­alan val­las­sa"

Markkinoilla on aina mukavaa. Tämä toteamus on helppo allekirjoittaa, kun muistelee viime viikonlopun Pudasjärven 41. markkinoita.

Vaikka perjantaina satoikin vettä lähes koko päivän, markkinatorille lähteneet ihmiset olivat hyväntuulisia ja innokkaita keskustelemaan meidän kaupungin teltalla olleiden virka- ja luottamushenkilöiden kanssa.

Saimme roppakaupalla palautetta kaupungin tilanteesta ja asioiden hoidosta. Luottamushenkilönä olin varautunut kohtalaisen kokoisen risukasan vastaanottoon, mutta sekä perjantain että lauantain työvuorojeni aikana risut jäivät hyvin vähiin.

Päinvastoin kuntalaiset olivat ymmärtäneet kunnan kimuranttisen taloustilanteen ja muutkin korjauskurssia vaativat asiat. Tuntui siltä, että väkemme jaksaa elää ja toimia positiivisen mielialan vallassa parempaan tulevaan katseen suunnaten.

Toki muutamia vähemmän mairittelevia ja tiukkojakin kommentteja sai kuunnella. Arvostelut ja kritiikki ovat tärkeä ja varteen otettava kasvualusta tulevien toimintojen suunnitteluun ja entisten toimimattomien tapojen korjaamiseen.

Kaupungin markkinateltalla asiakkaita palvelemassa Riikka Tuomivaara, Jorma Kouva, Markus Pyttynen, Heikki Heikura, Sointu Veivo ja Kauko Seppänen.

Kuva: Sinikka Mosorin

Markkinavierailta kysyttiin Pudasjärven kauneinta asiaa. Mielihyvällä saattoi kuunnella vastaajien pohdintaa siitä minkä mielessä olevista monista kauniista asioista paperille kirjoittaisi.

Osbun eli osallistavan budjetoinnin (10 000 €) käyttöideointikin sujui toisilta näppärästi ja toiset taas halusivat miettiä sopivaa kaikkia palvelevaa kohdetta.

Vähemmän sateisena lauantaiaamuna sain olla luottamushenkilön ominaisuudessa Pudasjärven seurakunnan teltalla työntekijöiden kanssa kyselemässä ja kuuntelemassa ihmisten mielipiteitä seurakunnan tiedottamisesta.

Lomakkeen täyttämisen ohessa ja jälkeen oli oiva tilaisuus avata korvat seurakuntalaisten kysymyksille, pohdinnoille ja mallikkaille toimintaideoille. Seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt, tilaisuudet ja nykyinen toimintamalli saivat suurella antaumuksella isosti kiitosta ja kehuja.

Vaikka synnyinseudullani sanottiinkin liikaa intoa hilliten: ”Kissa kiitoksella elää”, oli erittäin mukavaa ja kannustavaa paistatella kauniiden sanojen loisteessa.

Antoisista markkinaporinoista aktiivisia kuntalaisia ja telttatyöntekijäkavereita kiittäen ja rentouttavaa kesää toivottaen