Lomalla ei tar­vit­se tehdä yhtään mitään – ­naut­ti­si asiois­ta juuri sillä het­kel­lä ja lo­pet­tai­si ver­taa­mi­sen muiden muka jän­nit­tä­väm­mil­tä vai­kut­ta­viin te­ke­mi­siin.

Silti tuntuu, etten oikein ole ehtinyt nauttia mistään.

Olen viettänyt lähes koko kesän töissä, enkä tule pitämään lomaa. Ensi vuonna sitten. Olen toki tehnyt kesäisiä juttuja, kuten käynyt festareilla, uimassa ja ehdin piipahtaa ulkomaillakin.

Kuva: Risto Pikkupeura

Missä yöttömät yöni, missä pyöräretket vailla päämäärää, missä rantasaunassa saunominen? Tämän kesän miellemaisemani on näppäinten sauhuaminen ja kitkerä kahvikoneen kahvi aamukuudelta.

Todellisuudessa olen hyvin kiitollinen, että olen saanut työllistyä omalle alalleni. Miksi sitten kitisen ja keskityn negatiiviseen? Uutta arkea opetellessa olen huomannut painivani uuden ongelman kanssa: vapaapäivinä on pakko tehdä jotain.

Saana Matela kirjoitti Koillissanomiin heinäkuun alussa kesälomailuun liittyvistä paineista.

Samaistun tekstiin, vaikka varsinaista kesälomaa en vietä.

Kun on vapaapäivä, pitäisi siivota koti, käydä pitkät lenkit koiran kanssa, tehdä hyvää ruokaa, lukea pari kirjaa, nähdä ystäviä, käydä kesäretkellä ja muistaa soittaa kuulumiset sukulaisille.

No arvata saattaa, ehtiikö edes tuota murto-osaa tekemään yhden tai kahden päivän aikana.

Helsingin Sanomissa julkaistiin viime kuussa artikkeli fomosta.

Fomo tulee sanoista fear of missing out, eli vapaasti suomennettuna kyse on paitsi jäämisen pelosta.

Artikkelissa mainitaan, että Oxfordin yliopiston englannin kielen sanakirjassa fomo määritellään ahdistukseksi siitä, että jotain jännittävää tai kiinnostavaa saattaa paraikaa tapahtua muualla.

Ahdistus voi syntyä esimerkik-si sosiaalisessa mediassa vertailusta.

Viimeiseksi Hesarin jutussa mainitaan ratkaisuksi sitä, että nauttisi tekemistään asioista juuri sillä hetkellä ja lopettaisi sen vertaamisen muiden muka jännittävämmiltä vaikuttaviin tekemisiin.

Tunsin huojennusta kuin luin tämän. Niinhän se on!

Joku varmasti kadehtii minun tekemisiäni ja minä katkerana kyräilen muita. Vertailu kannattaisi lopettaa ja Facebook sulkea, jos muiden lomailu ahdistaa itseä.

Tämä ei tuo onnea ja iloisia kesäpäiviä. Loppukesänä laitan puhelimeni pois kädestä ja keskityn hetkeen. Vaikeaa, mutta aion yrittää.

Juttelin ystävieni kanssa, ja moni kaipaisi tältä kesältä vain olemista. Se oli huojentavaa kuulla.

Itse sorrun lataamaan liikaa odotuksia vapaapäiville, joten yritän nyt hidastaa tahtia.

Tänä kesänä en haaveile hurjista juhlista tai lomareissusta.

Haaveilen mökille pääsemisestä ja uimisesta.

Tai siitä, että saisin juoda sisäpihalla rauhassa kupin kahvia ja täytellä ristikoita.