Lueskelin paikallislehteä ja huomioni kiinnittyi Siuruanjoen kaavoitukseen liittyvään kyselyyn.
Kaupunginhallitus on taas käsitellyt asiaa kokouksessaan 9.2.2021 ja linjannut, että Siuruanjokivarren kaavoitusasia laitetaan jatkoselvittelyyn, jonka aikana selvitetään kaavoituksen tarpeellisuus mm. maanomistajille tehtävällä kyselyllä.
Alkoi hymyilyttää, kun se vaikuttaa olevan samansuuntainen kuin aiempikin kysely, eli kysytään mielipidettä kaavoituksesta.
Mittaako mielipide tarvetta? Mielestäni tarpeellisuutta voisi mitata – onko kaavoitettavaa.
Yksi entinen valtuutettu lausuikin asiasta aikanaan, että Siuruanjoen kaavaprosessissa on ollut liian paljon ”kikka kolmosia”, joka taitaa osuvasti kuvata asiaa edelleen.
Palataanpa vuoteen 2018. Kaupunginhallituksessa Siuruanjoen kaava-asiaa käsiteltiin ja valmisteltiin valtuuston päätettäväksi useita kertoja.
KH:n kokouksessa 8.5.2018 kyselyn osalta todettiin muun muassa, ettei ennakkokysely kuulu normaaliin kaavoitusprosessiin, mutta elinympäristövaliokunta oli 6.3.2017 kokouksessaan muistioonsa kirjannut, että Siuruanjoen osalta tulee tehdä kysely maanomistajille/kyläseuroille.
Niinpä kaupunginhallitus päätti järjestää kyselyn Siuruanjoen kaavoitukseen liittyen, jonka tulos oli neuvoa antava. Vastaavaa ei aiottu sitoutua järjestämään muissa tulevissa kaavoitushankkeissa.
Valtuuston kokouksessa 12.4.2018 yhdeksän valtuutettua esittivät vaatimuksen ylimääräisen valtuuston kokouksen koollekutsumisesta. Kokouksen käsiteltävinä asioina olivat Siuruanjoen kaavoitukseen liittyvä kysely ja valtuuston hyväksymä talousarvio.
Valtuuston kokouksessa 19.6.2018 päätettiin poistaa Siuruanjoen yleiskaavoitukseen varattu määräraha ja lopettaa kaavoitusprosessi kokonaan. Kokouksessa hallintojohtaja lausui, että valtuusto on ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, joka sanoo viimeisen sanan – ja toivoi, että demokraattista päätöstä tulee kaikkien kunnioittaa.
Valtuuston päätöksestä valitettiin. Hallinto-oikeus kumosi valitukset 17.3.2020. Asiasta valittaneen mukaan päätökset olisi pitänyt kumota muun muassa rantamaiden omistajien yhdenvertaisuuden nimissä, koska yleiskaava on aiemmin laadittu Iijoelle ja Livojoelle. Myös näiltä osin Hallinto-oikeus on tutkinut asian ja valituksen hylännyt.
Kuntalaki takaa kuntalaisille oikeuden tehdä kunnalle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa.
Siuruanjoen yleiskaavahankkeen lopettamiseksi tehtiin kuntalaisaloite, joka saapui kuntaan 26.3.2018 ja tuotiin kaupunginhallituksen tiedoksi 8.5.2018 kaava-asian käsittelyyn liittyen.
Hallintojohtajan allekirjoittama kaupungin vastaus kuntalaisaloitteeseen on kirjattu 18.10.2018. Siinä sanotaan seuraavaa: Pudasjärven valtuusto on käsitellyt Siuruanjoen kaava-asiaa kokouksessaan 19.6.2018. Valtuusto päätti lopettaa Siuruanjoen kaavoitusprosessin.
Noin sadan henkilön allekirjoittama vetoomus on myös jätetty kuntaan, ettei Siuruanjoen rantayleiskaavalle ole tarvetta. Kyllä kyläläiset tietävät.
Päätöksentekokulttuuri Pudasjärvellä on mielestäni erikoista – tehdään omien päätösten vastaisia päätöksiä.
Kysynkin nyt kaupunginhallitukselta, miten tämmöinen on mahdollista ja mikä Siuruanjoen kaava-asiassa on jäänyt epäselväksi, kun päätöksien oikeellisuutta ja maanomistajien tasapuolista kohtelua on tutkittu Hallinto-oikeutta myöten.
Vanhustenhoidosta säästettiin 700 000 euroa, kun vanhuspalvelujen ”rakennetta” pikkusen muutettiin. Liikuntapaikat ja leikkipuistot ovat seuraavaksi säästökohteena. Eikä löytynyt kaupungilta frisbeegolf-rataankaan euroja, mutta höpöhommiin kyllä näyttää löytyvän.
Näin ”säästökuurin” aikana olisi toivottavaa kaupungin ja päättäjien keskittyvän lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille.