Ennen navigaattoreiden ja älypuhelinten aikaa kesälomareissulle lähdettiin paperisen – todella ison – autoilijan tiekartan kanssa.
Kartturilla oli tärkeä tehtävä löytää mielenkiintoisimmat reitit ja erikoisimmat pysähdyspaikat. Kartat käytettiin puhki niin, että lopulta Suomessa ammotti useampikin aukko.
Maantiekarttojen lisäksi matkailun apuna käytettiin puhelinluettelon karttasivuja. Ne olivat erittäin hyödyllisiä esimerkiksi taajamissa liikuttaessa. Usein sivuja revittiin irti luetteloista ja taiteltiin auton hansikaslokeroon tai kassiin.
Paperisissa kartoissa oli oma tunnelmansa ja jopa tuoksunsa.