Aluevaltuusto kokoontui 2.5.2022 kolmanteen kokoukseensa. Kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kävi lävitse hyvinvointialueen johtamisen rakennetta. Alkuun on voinut syntyä suurelle yleisölle kuva, että johtajatasolle palkataan hurjan paljon kallispalkkaisia virkamiehiä ja se kuva ei vastaa todellisuutta.
Uudistuksen tavoitteena on hallinnon keveneminen. Pohjois-Pohjanmaalla on pidetty tärkeänä, että lähiesimiestyö ei kuitenkaan heikkene. Hyvinvointialuejohtaja kertasi, että nykyisissä Pohjois-Pohjanmaalla toimivissa sote- ja pelastusorganisaatioissa on ylempään johtoon kuuluvia virkamiehiä yhteensä ainakin 134 henkilöä. Ensi vuoden alusta aloittavalla hyvinvointialueella ylempään johtoon kuuluu 52 johtajaa eli 39 % nykyisestä määrästä. Hallinto siis kevenee ja johtajien palkkaukseen käytettävät eurot vähenevät.
Hyvinvointialueella henkilöstöä ei suojaa viiden vuoden irtisanomiskielto, mihin kuntaliitosten yhteydessä on totuttu. Jos nyt johtajatason tehtäviä tekevälle ei riitä johtajan tehtäviä, hänelle tarjotaan lähiesimiesten ja työntekijöiden tehtäviä, mikäli pätevyys niihin riittää. Jos sopivaa tehtävää ei löydy, käynnistetään yt-menettely.
Valtionvarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen toi aluevaltuustolle valtion terveiset. Hän muistutti uudistuksen tavoitteista, joista hän korosti erityisesti demokratian toimivuuden edistämistä, toiminnan uudistamista ja kustannusvaikuttavuutta. Alueen asukkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa palveluiden järjestämiseen. Hyvinvointialueiden rahoitus ollaan määrittelemässä tarkasti eikä siinä tule olemaan paljon liikkumavaraa. Tämä siksi, että toimintaa varmasti uudistettaisiin ja kustannusvaikuttavuutta parannettaisiin nykyisestä. Hyvinvointialueiden tulee kerätä ylijäämää, jotta tarvittavat investoinnit ja niiden poistot voidaan kattaa.
Tähän mennessä yliopistosairaaloille ei olla luvattu erityistä rahoitusta valtiolta tämän tutkimus- ja koulutustehtävän hoitamiseen. Asia on Pohjois-Pohjanmaan kannalta tärkeä ja rahoitukseen ollaan tekemässä vielä muutossarjaa, jossa yliopistosairaaloille voidaan osoittaa rahoitusta. Asia ratkennee kesän aikana.
Vaikka Pohjois-Pohjanmaa on saamassa valtiolta palveluiden järjestämiseen enemmän rahoitusta kuin mitä alueella tähän mennessä sote-kustannuksiin on käytetty, on aluevaltuustolla edessään 35–50 miljoonan euron sopeutustarve vuodelle 2023. Tämä johtuu siitä, että palvelutarve kasvaa, normaali kustannusten kehitys tulee kattaa, esim. tietohallinnon muutoskustannukset tulee hoitaa ja poistot kasvavat uuden sairaalan rakentamisen edistyessä.
Tilanne ei kuitenkaan ole epätoivoinen, koska toiminnan uudistamisella on saatavissa runsaasti kustannushyötyjä. Aluevaltuustolle lupailtiinkin valtuustoseminaaria, jossa sekä taloudellisia että inhimillisiä hyötyjä esitellään aivan konkreettisten toiminnan kehittämisen esimerkkien kautta.
Hyvinvointialue päätti toteuttaa laboratoriopalvelut yhteisesti NordLab -hyvinvointiyhtymänä. Mikäli Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan aluevaltuustot tekevät samansisältöiset päätökset, toimii NordLab koko pohjoisen Suomen julkisten laboratoriopalveluiden tuottajana. Kaikkien pohjoisten hyvinvointialueiden hallitukset esittävät tätä valtuustoilleen yhdenmukaisesti.
Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti konserniohjeen.
Perusteellisesti ja osallistavasti valmisteltu strategia ja sen toteutumisen seuraamiseksi asetetut indikaattorit hyväksyttiin kiitoksin. Strategia muuttuu käytännön teoiksi järjestämissuunnitelman ja hyvinvointialueen talousarvion 2023 laatimisen yhteydessä. Strategia on uudistava ja siinä on pystytty tekemään todellisia linjauksia ja valintoja. Sen pohjalta on hyvä järjestää vaikuttavat palvelut tasapuolisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille ammattitaitoisen henkilöstön avulla.