Viime viikolla vietetyn metsänhoitoyhdistysten viikon ohjelmassa Pudasjärvellä oli metsäretkeilyä. Reilun kahdenkymmenen metsänomistajan voimin tutkittiin niin taimikoita, varttuneita metsiä kuin hakkuutyömaata.
Liikkeelle lähdettiin siitä suivauttavimmasta päästä tutustumalla hirvituhoihin Kivarin yhteismetsän mailla. Metsäkeskuksella hirvituhoarvioita Pudasjärven ja Taivalkosken yksityismetsissä vuosia tehnyt Markku Paloniemi kertoi seudun olevan Turpeisenvaaran ohella alueensa pahinta hirvituhoaluetta.
Tänä vuonna Paloniemi kertoi ynnäilleensä Pudasjärvellä tuhoalueita noin 100 hehtaaria, niistä Kivarin yhteismetsän taimikoissa liki 50. Hän arveli, että pahimpia tuhoalueita ei kannata enää männylle viljellä, hirvet kun laiduntavat niissä joka talvi.
Sen verran hyvää kertoi Paloniemi tuhokorvausten uudistamisen mukanaan tuoneen, että euroja heltiää nyt 20- 25 prosenttia aiempaa enemmän. Mies neuvoi tuhoista kärsineitä ottamaan yhteyttä, vaikka tarkastus ei ihan halpaa olekaan.
Tarkastusmaksun saa korvausten maksuvaiheessa takaisin, se käy vain lainassa valtiolla. Paloniemi muistaa vain pari kohdetta, joissa syynissä ei löytynyt tuhoja korvausta edeltävää määrää.
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen hoksautti hirvituhoista tulevan tietoon vain jäävuoren huipun verran.
– Enää harvat metsäomistajat kiertävät taimikkonsa vuosittain. Olen esittänyt että hirviporukat ilmoittaisivat havaitsemansa tuhot eteenpäin, mutta taitaa heillä olla asiassa toisenlaiset intressit.
Härkösen mukaan hirvien määrä ratkaisee tuhojen määrän. Erilaiset konstit estää tuhoja omilla mailla siirtävät eläimet naapurin taimikkoon, eivät vaikuta tuhojen kokonaismäärään.
Kivarin yhteismetsä on takavuosikymmeninä kokeillut tuhoille herkillä maillaan kontortamännyn viljelyä. Puu kyllä kasvaa, mutta sen käyttö kiertoajan päätyttyä on vaikeaa.
– Sellutehtaalle se jotenkuten kelpaa, mutta hinta on kehno. Ei ollut siitä ratkaisuksi, nyt kontortaa istutetaan täällä enää koristepuuksi.
Antti Härkönen tiesi kontortamännynkin hirville kelpaavan. Markku Paloniemen havaintojen mukaan tuoreimpien maiden viljelymännyt näyttäisivät olevan hirville mieluisinta talvievästä.
Kivarin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Joonas Baas sanoi viime talven olleen yhteismetsän taimikoissa todella paha.
Hirviä oli ollut paljon, ja ne olivat äityneet katkomaan jopa yli nelimetrisiä mäntyjä.
– Kyllä oli itku päästä, kun kesällä pahimpia tuhoalueita katselin. Ne pahalaiset tulee tänne talvilaitumille ja syövät männiköitä piloille.
Baas muistelee hirvivahinkokorvauksia haetun ja saadunkin liki joka vuosi. Hyvähän rahaa on saada, mutta ei niillä korvata kaikkea vahinkoa, hän harmittelee.
Yhteismetsän noin 4300 hehtaarin alueen metsästysoikeus kilpailutetaan muutaman vuoden välein. Parhaiten maksava seurue sitten hakee kaatoluvat, viime vuosina ovat saaneet muutamia, kertoi yhteismetsän asioita hoitava metsäneuvoja Hannu Juurikka.
Hän tietää hirvenpyynnin Kivarilla tuovan tulosta vasta joulukuussa, kun elikot siirtyvät talvilaitumilleen.
Suurilla pinta-aloilla ei mitään vahinkojen torjuntakeinoja ole mahdollista käyttää.
– Yhteismetsän maat ovat männylle sopivia, mutta on muutama pieni kohde viljelty kuusella ihan hirvituhojen takia, Hannu Juurikka tietää.
