Lattialla on kasa tyynyjä. Niiden sekaan voisi mennä vaikka levähtämään hetkeksi tai tunnustelemaan tekstiilien erilaisia pintoja.
– Tässä näyttelyssä moniin teoksiin saa koskea, kehottavat kuvataiteilija Kirsi Autio ja tekstiilitaiteilija Marjaana Kojo-Eskola Pohjantähdessä.
Oulun aluetaidemuseon kanssa toteutetussa Hetket-kiertonäyttelyssä on esillä raahelaisten Aution, Kojo-Eskolan ja Anna-Maija Joensuun teoksia.
– Kiertonäyttely alkaa täältä Pudasjärveltä ja kuuluu Suomi 100 -ohjelmaan. Pudasjärven lisäksi näyttely kiertää neljällä paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla aina helmikuun loppuun saakka, kertoo Janne Kauppinen Oulun taidemuseolta.
Nimensä mukaisesti näyttely tuo katsojansa eteen hetkiä – poimintoja ja muistoja Suomen satavuotisen taipaleen varrelta. Hetket kutsuu aikamatkaan ja keskelle suomalaisten tarinoita.
– Mukana on paljon omia ja perheen muistoja ja erilaisia suomalaisia ilmiöitä, kuvailee Kojo-Eskola.
– Itse olen lähestynyt aihetta omien vanhempieni kautta, jotka olivat syntyneet Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, hän jatkaa ja esittelee esimerkiksi kollaasia, jossa hänen äitinsä lottapuku on saanut uuden elämän osana tekstiilitaideteosta.
Valtaosa töistä on tehty sekatekniikalla: mukana on muun muassa tekstiilejä, kollaaseja, maalauksia ja kierrätysmateriaaleista koottuja teoksia.
– Olisi kiva tarjota hetkiä, joista herää muistoja. Esimerkiksi joistain kankaista voi tulla eri-ikäisille ihmisille erilaisia asioita mieleen, Kojo-Eskola miettii ja kertoo, kuinka seinällä oleva päiväpeite muuntui käyttötekstiilistä taiteeksi.
Hetket kutsuu pohtimaan myös esimerkiksi, millaisia ajatuksia herää Aution maalaamista palikoista, joista näyttelyvieras tunnistaa vaikkapa Katri-Helenan kasvot tai suomalaisesta kahvipöydästä tutun pullasiivun kuvan.
– Minulle pullasiivu ainakin tuo mieleen lapsuuden juhlahetket, kun sain syödä pullaa hillokerroksen kera, Kojo-Eskola muistelee.
Aution mukaan näyttely on nykytaiteen harjalla olemalla moniulotteinen.
– Ei se mene vain niin, että taiteilija luo ja muut katsovat, vaan taide on prosessi, jossa kävijä saa kokemuksia, elämyksiä ja voi osallistua. Taide ei ole korokkeella, vaan osa elämää. Toivottavasti nämä hetket ja tarinat jatkuvat ihmisten mielissä ja näyttely toimii ajatusten herättäjänä.
Näyttelyä on työstetty puolisen toista vuotta. Vuorovaikutteisuus on ollut ydinajatuksena.
– Tätä on todella tehty yhdessä, naiset nauravat ja kertovat tavanneensa toisiaan lähes viikoittain.
– Koko ajan isona tausta-ajatuksena on ollut näyttelyn toiminnallisuus ja opetuksellisuus. Näyttelyä tehdessä mekin olemme saaneet olla uusien asioiden äärellä.
Teosten avulla avataan Suomen historiaa ja maan vaiheita. Paitsi että töiden katselu ja koskettelu herättävät muistoja ja ajatuksia, niihin linkittyy myös runsaasti tietoa. Näyttelyssä on paljon QR-koodeja, joissa kerrotaan teoksista ja jaetaan tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita.
Koodien sisältö on löydettävissä näyttelyn Facebook-sivuilta, joiden kautta muutkin kuin näyttelyvieraat voivat osallistua.
– Opettajat voivat soveltaa näyttelyä monissa oppiaineissa, kuten historiassa, äidinkielessä, käsitöissä, kuvaamataidossa ja musiikissa, Autio listaa.
Tavoitteena onkin, että oppilasryhmät tulisivat tutustumaan teoksiin. Ovet avataan toiveiden mukaan.
– Tänne saa tulla silloin, kun se ryhmille sopii. Aika järjestyy kyllä ottamalla yhteyttä minuun tai näyttelynvalvojaan, kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen kutsuu Pohjantähteen.
Näyttelyvieraat saavat jättää oman jälkensä kiertonäyttelyyn: Aikajana-teoksen eri vuosikymmenille kootaan kortteja, joihin vieraat voivat piirtää ja kirjoittaa omia muistojaan ja tärkeitä hetkiään.
– Kortteja voi tehdä kouluilla myös etukäteen ja tuoda tänne aikajanalle, kun tulee katsomaan näyttelyä, taiteilijat vinkkaavat.
Taiteilijoiden mielestä näyttely sopii kaikenikäisille.
– Olisi myös mukava, jos vaikka koululainen toisi omat vanhempansa tai isovanhempansa katsomaan töitä ja aikaan saataisiin yhteinen muisteluhetki.
QR-koodi
QR-koodi eli ruutukoodi on kaksiulotteinen kuviokoodi, jonka sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti.
QR on lyhenne sanoista Quick Response eli nopea vastaus.
Koodi kehitettiin alun perin Japanissa liukuhihnateollisuuden nopeaksi tuotannonseurantavälineeksi, mutta se on levinnyt mobiilikäyttöön matkapuhelimilla.
Matkapuhelimilla QR-koodeja luetaan erillisillä, yleensä ilmaisilla sovelluksilla, jotka voi asentaa laitteeseen sovelluskaupan kautta.
Yleisin käyttökohde on informaation välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen.
Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite, esim. puhelin, ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen.
Koodeja voi luoda itse maksutta ilmaisohjelmien avulla tai useissa verkkopalveluissa.
Koodeja voidaan tarjota esimerkiksi tarroina tai painettuina.
