– Tämä on todennäköisesti ainut laatuaan. Onkohan missään muualla menossa kyläkoulun laajennustyömaata? Minulta on kysytty monta kertaa, onko se totta, tuumii vastaava mestari Jukka Raappana Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy:sta.
Lisää hämmästystä herättää, kun kertoo, että samalla rakennetaan tiloja lasten päivähoidolle.
– Sitten ihmetellään, mitä siellä tapahtuu ja kysellään, tuleeko sinne joku kaivos, Raappana naurahtaa.
Mutta tottahan se on: Kipinän koulua laajennetaan hirsisillä uudisrakennuksilla. Nyt se on uskottava, koska syksyn aikana koulun ilme on muuttunut suuresti ja vanhimman, vuonna 1930-valmistuneen koulurakennuksen molemmat päädyt ovat saaneet kokonaan uudet ilmeet.
Eikä Kipinän liepeille ole tiedossa kaivoksia tai altaita – tarjolla on sitä vastoin maaseudun rauhaa kätevien liikenneyhteyksien päässä niin Oulusta kuin Kurenaltakin. Maantieteellisesti Kipinän koulupiiri kattaa laajan alueen, jonka eri kylillä asuu nuoria lapsiperheitä.
Marraskuun harmaa valo läpäisee uuden ruokasalin lasiseinät ja valaisee vanhan koulurakennuksen päätyseinän siistin hirsirivistön.
– Vanha seinä säästetään sellaisenaan. Siihen avataan vain aukko tilojen väliin, Raappana viittoilee.
Punamullalla maalattu hyväkuntoinen rakenne paljastui, kun sen päällä ollut lautavuoraus purettiin. Maali poistettiin kuulapuhalluksella. Pintakäsittelyvaiheessa alkuperäinen puu saa vielä värittömän pinnoitteen.
Raappanan mukaan koulun rakenteet ovat hyvässä kunnossa eikä purkamisen yhteydessä ole paljastunut yllätyksiä.
Heinäkuussa aloitetut rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Työmaa-aitojen sisäpuolella Rakennusliikkeellä työskentelee koko ajan neljästä kuuteen rakennusmiestä ja aliurakoitsijoilla ammattilaisia tilanteen mukaan.
– Meillä on täällä täysin pudasjärveläinen porukka töissä.
Paikallista osaamista on myös materiaalien suhteen, sillä rakennuksen hirret ja kattoristikot ovat Kontiotuotteelta.
Koulu on Pudasjärven ensimmäinen suuri julkinen kohde, jossa käytetään Kontion painautumatonta hirttä. Kooltaan 270 kertaa 270 millimetrin paksuisten hirsien asentamiseen meni syksyllä reilu kuukausi aikaa.
– Näitä hirsiä ei voida sateella asentaa, painottaa Raappana.
Uusissa hirsirakennuksissa on niin sanottu citynurkka eli jiirinurkka, jota käytetään muutenkin ennen kaikkea julkisessa kaupunkirakentamisessa.
Katso kuvagalleria rakennukselta tästä linkistä .
Parasta aikaa työmaalla viimeistellään kattojen pellityksiä ja siivotaan paikkoja talvikuntoon. Kylmimmäksi talveksi siirrytään sisätiloihin. Ensimmäisinä töinä siellä on rossilattioiden eristys ja levytys.
Remontin yhteydessä uudistetaan koulun lämmitysjärjestelmä sähkölämmöstä maalämpöön. Varastorakennuksen taakse on kesällä porattu kymmenen 300 metriä syvää kaivoa.
– Koulun uuteen osaan tulee lattialämmitys ja muualle uusitaan patterit. Samalla vanhaan osaan tehdään jonkin verran sähkö- ja automaatiopuolen muutoksia, Raappana luettelee.
Koulun laajennusosassa tulee olemaan kaksi luokkatilaa, ruokasali, opettajainhuone, jakelukeittiö ja sosiaalitiloja. Yläkertaa hyödynnetään ilmastointikoneen tilana. Toiseen päähän vanhaa rakennusta muotoutuu päivähoitokäyttöön tarkoitettu laajennus.
Uusien tilojen myötä muutetaan vanhimman puolen ja vuonna 1991 valmistuneen laajennusosan tilajärjestelyjä. Entisen keittiön tilalle tulee lepohuone ja vanhan puolen takapihan päätyluokka siirtyy remontin jälkeen päivähoidon käyttöön.
Liikuntasalin viereinen luokka muutetaan teknisen työn luokaksi. Vanhan puolen yläkerran tilat jäävät koulun käyttöön muun muassa terveydenhoitajan tarpeita varten.
Mahdollisesti tehdään myös muita remonttitöitä, kuten vanhan puolen ikkunoiden ja portaiden uusiminen.
Raappanan mukaan yhteistyö koulun kanssa on sujunut erinomaisesti. Vastaava mestari piti heti ensimmäisenä koulupäivänä palaverin oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Hän on ollut mukana myös vanhempainillassa.
– Työ keskellä toimivaa ympäristöä on aina haastavaa, mutta koululaiset ovat käyttäytyneet erittäin hyvin. Mitään häiriöitä ei ole ollut, Raappana kiittää.
Turvallisuus on kaikista tärkeintä ja sitä valvotaan virallisesti myös Aluehallintoviraston taholta.
– Kun rakennuksella on rauhallinen hetki, koululaiset pääsevät vierailemaan.
Raappanan mukaan oma vierailukierros voitaisiin järjestää myös kyläläisille, jos sellaiselle on tilausta.
Työmaalla kiinnitetään erityisen tarkasti huomiota siisteyteen. Puhtausluokka on P1, mikä tarkoittaa sisältä pölytöntä. Lisäksi kuivaketjusta pidetään tarkkaa huolta.
– Meillä on täällä yksi työntekijä koko ajan siivoamassa. Se helpottaa paljon viimeistelyvaiheessa.
Koulun laajennus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koulunkäyntiin, sillä myös piha-alue ja liikennejärjestelyt ovat muuttuneet. Koululle johtava, mäenrinnettä nouseva tie on poistettu yleisestä käytöstä ja kaikki koululle tuleva liikenne ohjataan Myllytien kautta urheilukentän päätyyn.
Siellä meneillään on jo maatöitä tien kunnostamiseksi tulevia tarpeita varten.
Valmista tulee uuden lukuvuoden alkuun mennessä.
Kipinän koulun laajennus
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 miljoonaa euroa.
Koulun laajennusosan pinta-ala on noin 330 m² ja päivähoidon tilan laajennusosan pinta-ala on noin 60 m².
Laajennuksen jälkeen koko rakennuksen kokonaisbruttoala tulee olemaan noin 900 m².
Pääurakoitsija on Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy. Hirret toimitti ja pystytti Kontiotuote Oy, sähkötöistä vastaa Koillissähkö Oy ja LVI-urakasta Talepolar Oy.
Laajennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy.
Valvonnasta vastaa WSP Finland Oy.
Laajennus tehdään Kuivaketju 10 -toimintamallia käyttäen ja työmaa on P1-puhtausluokan työmaa.
Uudisrakentamisen lisäksi uudistetaan koko rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja alueen liikennejärjestelyt. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa ikkunoiden ja portaiden uusiminen.