Täkäläisten metsänomistajien uusimmaksi huolenaiheeksi noussut uudentyyppinen tervasroso on Pudasjärven valtionmetsissä jo tuntuva ongelma. Koillismaan tiimiesimies Rami Nissema pitää ärhäkkää sienitautia jopa hirvituhoihin verrattavana uhkana nuorille männiköille.
– Jopa tuhannen hehtaarin alalta sitä on jo löytynyt Pudasjärveltä. Paljon tautia on myös täältä rannikolle päin, mutta Taivalkoskelta tai Kuusamosta ei edes havaintoja ole.
Yllättäen ei uusi uhka ole saapunut, mutta kun sen esiintymiä on ryhdytty kartoittamaan, on niiden laajuus yllättänyt. Pohjois-Ruotsissa nuoria männiköitä vaivaavaa tervasrosoa on ollut jo kauan, ja Länsi-Lapin metsistä se näyttää leviävän etelää ja itää kohti, Nissema tietää.
Tervasroso on tautina tunnettu pitkään. Se on vaivannut vanhoja mäntyjä ja levinnyt metsissä puusta toiseen. Puut ovat useimmiten sinnitelleet rososta huolimatta hengissä vuosikymmeniä.
Uudentyyppinen tervasroso iskee nuoriin mäntyihin. Pudasjärven Ällin alueelta löysi suunnittelija Reijo Kuosmanen vuosituhannen alussa konekylvöllä perustetusta taimikosta paljon sairastuneita mäntyjä.
Nyt Metsähallitus Metsätalous Oy:n alueen suunnittelijat tarkentavat katsettaan entisestä. Kuosmanen on selvitellyt taudille tyypillisiä maastoja, joita varsinkin seurataan.
– Yritetään pitää roso kurissa poistamalla taimikonhoidossa sairaat puut. Harvennuksissa se ei välttämättä riitä, jokunen leimikko on jouduttu muuttamaan uudistuskohteeksi, Kuosmanen tietää.
Erityisessä vaarassa näyttävät metsätuhoja tutkineiden mukaan olevan hyväkasvuiset nuoret männiköt, jotka on istutettu ns. kuusimaille.
Pudasjärvellä tuhoja on eniten löydetty Jaurakkajärven-Viitaperän seudun vaaramaista.
Siellä, Jaurakkavaarassa, on käynnissä hakkuu, jossa 53 vuotta sitten ensimmäisille auraamalla muokatuille alueille istutetuista paljasjuuritaimista varttunutta metsää pannaan sileäksi puolensataa hehtaaria, Reijo Kuosmanen kertoo.
– Osa alueesta on juuri harvennettua. Mänty on kyllä kehnolaatuista, mutta tervasroson laajuus vahvisti päätöksen. Alueella tehdään myös hakkuuta, jossa sekametsistä poistetaan taudin vaivaamia mäntyjä.
Jaurakkavaaran männikköä Alatalon Ponssella puiva Miska Lauronen myöntää, että alkavan tervasroson havaitseminen on mahdoton tehtävä.
Muutenkin taudin vaivaaman metsän hakkuu hidastuu, rungot on katsottava tarkoin ennen katkomista.
Pudasjärven yksityismetsistäkin aggressiivista tervarosoa löytyy. Metsänhoitoyhdistyksen Puhoksen alueneuvoja Teemu Leppänen tietää ainakin Ervastin seudulla joudutun keskenkasvuinen männikkö hakkaamaan taudin takia pois.
Metsähallituksen miehet joutuvat pähkäilemään ongelman parissa tosissaan. Reijo Kuosmanen on suunnitellut Jaurakkavaaraan syntyvän aukean puulajin vaihtuvan kuuseksi.
Rami Nissema pitää ratkaisua oikeana. Hän arvelee, että taudin vielä levitessä lisääntyy hybridi-istutus. Siinä uudistusalueelle pannaan kasvamaan sekaisin kuusta ja mäntyä.
