LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

2 800 kiin­teis­töä ei ole liit­ty­nyt jä­te­kul­je­tuk­seen – va­paa-ajan asunnot ja syr­jä­ky­lät vah­vas­ti edus­tet­tui­na

Jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikki asuinkiinteistöt liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Kaikki jätteet eivät kuitenkaan päädy kaatopaikalle tai kierrätykseen. Kuva Teollisuustieltä.
Jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikki asuinkiinteistöt liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Kaikki jätteet eivät kuitenkaan päädy kaatopaikalle tai kierrätykseen. Kuva Teollisuustieltä.
Kuva: Marica Paukkeri

Iijokiseudun saamien tietojen mukaan Pudasjärvellä on vielä 2 800 kiinteistöä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätekuljetukseen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi jätehuoltomääräykset, jotka velvoittavat kaikkien kiinteistöjen omistajat liittymään jätekuljetukseen, jo vuonna 2010. Vasta nyt seitsemän vuoden jälkeen asiassa on tarkoitus ryhtyä toimenpiteisiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 alueella oli yhteensä noin 7 000 vakituiseen asumiseen tarkoitettua rakennusta ja kesämökkiä. Luku on ainoastaan suuntaa antava.

Kaupungin teknisen johtajan Eero Talalan mukaan jätekuljetukseen kuulumattomia kiinteistöjä aiotaan lähestyä toukokuun aikana.

Ongelmia tuottaa kuitenkin se, että osa kyseisten kiinteistöjen omistajista ei ole tiedossa. Talalan mukaan lukuisia selvityksiä on tehty vuosien varrella, mutta ajantasaista tietoa kiinteistöjen omistajien nimistä ja nykyisistä osoitteista ei ole onnistuttu hankkimaan.

– Olemme teettäneet jo monta selvitystä eri kiinteistöistä mutta aina törmänneet siihen, että eri tietokannoista saatava tieto ei ole ollut ajantasalla, Talala sanoo.

Talalan mukaan kyse on nyt siitä, antaako verottaja kiinteistöjen omistajien tietoja vai ei. Asiasta on oltu yhteydessä kuntaliiton lakimieheen. Talala näkee tilanteen haasteellisena.

– Ei siinä järkeä ole, että toinen viranomainen ei anna tietoa lainmukaisen toimen järjestämiseen, hän ihmettelee.

Verohallinnosta muistutetaan, että verotustiedot ovat aina lähtökohtaisesti salassa pidettävää tietoa, ja tietopyyntöä tekevältä viranomaiselta edellytetään sitä, että hän tuntee omat tiedonsaantioikeutensa. Viranomaisten välinen yhteistyö ei itsessään ole tietojen luovuttamisen peruste, vaan tietopyynnön tekijän on nojattava aina tiettyyn lakipykälään.

Verohallinto painottaa, että tiedonsaantioikeudesta on säädetty viranomaisen toimivallan sääntelyä koskevassa lainsäädännössä, joten jos tähän oikeuteen tarvitaan muutosta, on otettava ensisijaisesti yhteys lainsäätäjiin.

Talalan mukaan verohallintoa aiotaan seuraavaksi lähestyä perustelukirjeellä, jossa pyydetään niiden kiinteistöjen omistajien tietoja, joita ei muuten ole pystytty selvittämään.

– Ehkä laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta auttaisi meitä, Talala pohtii.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2015 annettiin noottia siitä, että tavoite kaikkien kiinteistöjen saamisesta jätehuollon piiriin ei ole toteutunut.

Arviointikertomuksessa todettiin myös, että jätemaksujen laskuttamiseen ja tietojen hallintaan hankittu jätekantaohjelma ei ole toiminut. Elinympäristövaliokunnan puheenjohtaja Marja-Leena Törrö (sit.) kertoo, että ohjelman kanssa on edelleen ongelmia. Hän perustelee viimeaikaisia ongelmia asiaa hoitavan kaupungin teknisen puolen resurssivajeella.

– Yksi henkilö on palkattua kokonaan hoitamaan jätekanta-asiaa. Tosiasia on kuitenkin, että meillä on yksi hallinnon ala ollut kolme kuukautta ilman osastosihteeriä. Ei tämä toki selitä seitsemän vuoden vitkuttelua, Törrö myöntää.

Törrön mukaan asiaan on vaikuttanut myös se, että jätehuolto siirtyi kunnan vastuulta Oulun jätehuollon järjestämäksi.

– Ensin järjestettiin itse, ja sitten Oulun Jätehuolto tuli mukaan kuvioihin. Sitten tuntuu vaan, että mikään ei ole edennyt, joten itsehän tämä asia on selvitettävä, hän sanoo.

Oulun Jätehuollosta painotetaan, että he ovat olleet asian eteenpäin viemisessä aktiivisia. Liittymisen valvontavastuu on kuitenkin jätehuoltoviranomaisella. Oulun jätehuollolla ei ole viranomaisvaltuuksia, jotta kiinteistöt saataisiin liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen, vaan ne ovat Pudasjärven kaupungilla.

Jätehuoltomääräykset nojaavat jätelakiin, ja ne velvoittavat jokaisen asuinkiinteistön liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Liittymisvelvollisuus koskee myös vapaa-ajan asuntoja, ja se on voimassa koko kunnan alueella.

Jätehuoltospimus solmitaan Oulun Jätehuollon kanssa. Sopimuksen voi tehdä verkossa.

Jätekuljetukseen kuulumattomia kiinteistöjä aiotaan lähestyä toukokuun aikana.