LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Kolumni

Yh­tiöit­tä­mi­nen kan­nat­ti Pu­das­jär­ven jä­te­huol­los­sa – Kier­to­kaa­ri sen teki

Vaikka Kiertokaaren pudasjärveläisiltä kotitalousjätteen omistajilta jätehuollosta perimät maksut kohoavat vuodenvaihteessa, on kaupunkilaisilla syytä tyytyväisyyteen.

Vuodesta 2010 on jätehuoltoa hinkattu toimivaksi ja kaikkia siihen velvoitettuja mukaan muutenkin kuin hengessä. Pitkään asiaa vietiin kaupungin väen, lähinnä teknisen toimen, voimin.

Tulosta ei juuri tullut, asiaa kierreltiin ja kaarreltiin siitä kyseltäessä. Kauniiksi tavoitteeksi kerrottiin alkuvuosina vapaaehtoisuus. Vastahankaa pitäjällä oli, ympäristöasiathan koettiin, osa kokee edelleen, kaupunkivihreiden ituhippien maalaiselämän ihanuuksista tietämättömäksi vouhkaamiseksi.

Täällähän on totuttu jokakeväiseen ja -syksyiseen omatoimiseen jätteen kuljetukseen, jonka ihanuudesta pääsevät naapuritkin nauttimaan kurkkua kirveltävän savun muodossa kilometrien päässä.

Kolmisen vuotta sitten Pudasjärvi liittyi Oulun jätehuolto Oy:n jäseneksi. Sekin äänestytti valtuustoa, vastarannan kiiskiä löytyi edelleen. Huolena tuntui olevan paikallisen yrittäjän, ei paikallisen ympäristön, tulevaisuus.

Jo aikaisemmin oli huomattu, että vapaaehtoisesti ei kaikkia talouksia mukaan saada. Mutta pakkokeinoja ei löydetty, tokkopa haluttiinkaan löytää.

Selitystä kyllä löytyi, milloin ei kalliilla hankittu jätekantaohjelma toiminut, milloin ei tieto kulkenut jätteentuottajalta sen kuljettajalle.

Mutta onneksi on paikallislehti! Iijokiseudun uutisoinnin ja peräämisten jälkeen alkoi kiinnostus asiaan herätä jo päättäjissäkin. Heidän tehtäviinsähän kuuluu myös viranhaltijoiden tekemisten seuraaminen. Tässä tapauksessa tosin ei tekemistä juuri ollut, tekemättä jättämistä senkin edestä.

Tarvittiin peräti kolmas kaupunginhallitus, joka sai hoidettua tehtävänsä valvoa tehtyjen päätösten toimeenpanoa.

Oulun jätehuolto Oy, nyt Kiertokaarena tunnettu, on saanut lopulta aikaan sen, että pudasjärveläinen jätehuolto alkaa olla kohtuullisessa tilassa. Jostain yhtiö on kaivellut jopa 700 lisätaloutta, joista kaupungintalolla ei liene tiedetty mitään.

Jätehuoltoon liittyneet ovat lisääntyneet Kiertokaaren aikana tuhansilla. Vieläkin osa piileskelee jätteineen, nyt sentään on tulossa eurolliset pakotteet heidän patistelemiseksi.

Jossain vaiheessa Pudasjärvi on ylpeillyt luonnonmukaisena kasvukaupunkina. Tai ainakin sen korkeimmat päättäjät ja virkaporras ovat niin tehneet.

Onhan toki näyttävää poseerailla milloin minkin maailman suurimman hirsirakennuksen tai pisimmän kuitulinjan rakentajien kanssa, etenkin jos samaan kuvaan saadaan valtakunnan tason päättäjiä.

Vähintäänkin erilaiset seminaarit saavat hirsi- tai kuiturakentajia kiinnostumaan syrjäisestä maaseutukaupungista, mutta eipä jätehuoltoseminaaria ole kuulunut täällä, ei kyllä muuallakaan järjestettävän.

Inhimillistä ja ymmärrettävää on, että jätehuolto ei julkkiksia, edes pää- enempää kuin muitakaan ministereitä, maalaiskaupunkiimme vedä.

Mutta enemmän sen olisi pitänyt kuntalaisten valitsemia päättäjiä ja heidän valitsemiaan virkamiehiä kiinnostaa, ainakin ympäristön takia.

Kun yhtiöittämistä arvostellaan, on lähtökohtana yleensä raha ja epäilty ahneus. Nyt sopii miettiä, onko meidän kuntalaisten kannalta parempi se, että jätehuolto on saatu toimimaan, kuin se, että se olisi pysynyt ns. demokraattisesti valittujen päättäjien ”valvottavana”.

Liittyjien nykyistä määrää, varsinkin sen nopeaa kasvua Kiertokaaren alla, katsellessa luulisi ruusunpunaisimpienkin silmälasien läpi katselevan näkevän sen yhtiöittämisen olleen ainoa järkevä ja tulevaisuuteen tähdännyt ratkaisu.

Toivo Kiminki