Ve­sis­tö­vi­sioin­ti lipuu myö­tä­vir­ras­sa – Iijoen ke­hit­tä­mi­ses­sä paljon mah­dol­li­suuk­sia

Monet Iijokea käsittelevään kyselyyn vastanneista pitivät joen maisema-arvoa tärkeänä.
Monet Iijokea käsittelevään kyselyyn vastanneista pitivät joen maisema-arvoa tärkeänä.
Kuva: Hanna Keränen

Iijoen Otva-hankkeen vesistövisiointiin liittyvä kysely toteutettiin lokakuussa. Kolmen viikon aikana siihen vastasi kahdeksisensataa henkilöä, enimmäkseen jokivarren kunnista.

Eniten kysely oli kiinnostanut iiläisiä, Pudasjärveltä oli saatu 131 vastausta ja Taivalkoskelta 59, ilmeni kyselyn tuloksia viime viikolla kaupungintalolla esitelleen Akordi Oy:n Lauri Rantalan kertomana.

Paikannustietoja, joita vastaajat olivat voineet tehdä, kertyi noin 2700. Päällimmäisiksi vastauksissa nousivat luontoarvot. Etenkin niitä oli kartalle merkitty Iijokivarren järville, koskille ja suistoihin.

Maisema-arvot, veden puhtaus, joen erämaisuus, lajien monimuotoisuus ja kalakantojen runsaus olivat useimmin kirjattuja vastaajien mieleisiä luontoarvoja.

Kyselyssä kertyi myös havaintoja tehneiden keräämää tietoa joen tilasta. Kehittämistarpeitakaan ei oltu unohdettu.

Niistä päällimmäiseksi oli nostettu veden laadun parantaminen. Turvetuotannon, metsätalouden, maatalouden ja kalankasvattamoiden huonoja vaikutuksia jokiveteen oli havainnoitu monissa paikoissa.

Päällimmäiseksi kehittämistarpeeksi kyselyssä oli nostettu veden laadun parantaminen.

Otvan päätavoitteisiin kuuluva vaelluskalakantojen palauttaminen on Timo Karjalaisen mukaan selvä yhteinen tavoite, keinoista löytyy sitten erilaisia näkemyksiä.

Otvan neuvottelukunta, joka kokoontuu joulukuussa Pudasjärvellä hakee näkemyksiä siihenkin. Karjalaisen tietämän mukaan Iijoelle olisi tulossa isoa rahaa, jos toimiin löytyisi yksimielisyyttä.

Miehen tulkinnan mukaan hallituksen kärkihankerahoituksen, josta Iijoelle odotetaan merkittävää rahoitusta, aikataulu vaatii vauhtia. Kalateiden rakentamisen pitäisi alkaa tämän hallituskauden aikana.