Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vaa­li­pos­tia: Onko Pu­das­jär­vel­lä malttia vau­ras­tua?

Kaupungin talous on keskusteluttanut paljon viime vuosina. Haluankin tuoda esiin muutamia asioita talouteen liittyen. Suuret investoinnit ovat herättäneet huolta, mutta ne eivät ole syy vuosien 2018–2019 alijäämiin, vaan mahdollinen ratkaisu tulevaisuuden hyvälle taloudelle kunnassamme.

Anni-Inkeri Törmänen
Anni-Inkeri Törmänen
Kuva: Anni-Inkeri Törmänen

Pudasjärven kaupungin talous on suuresti riippuvainen valtion maksamasta kuntien valtionosuudesta (noin 60 % tuloista). Valtionosuutta maksetaan peruspalveluiden tuottamisen varmistamiseksi ja sen määrään vaikuttaa kunnan asukkaiden palvelutarve ja olosuhdetekijät. Riippuvuus valtionosuuksista tekee kunnan taloustilanteen ennakoinnista vaikeaa pitkällä tähtäimellä.

Koronavuotta 2020 on aiheellista pitää poikkeusvuotena valtionosuuksiin lisättyjen koronatukien vuoksi. Menoja kuvaa toimintakate, joka koostuu palvelutuotannon kuluista, joista on vähennetty palveluista saadut maksutuotot. Lähde: Kaupungin tilinpäätökset 2008–2020.

Vakaampaa tuloa kunnalle ovat verotulot. Niitä saadaan pudasjärvisten tekemän työn verotuksen, yritysten voitollisten tulosten verotuksen ja kiinteistöverotuksen kautta. Pudasjärven verotulokertymä ei ole kuitenkaan seurannut palvelutuotannon kustannuskehitystä. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2008 vuoteen 2020 yhteensä 23 % ja verotulojen kasvu vastaavana aikana on ollut vain 13 %. Valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista noin 60 % ja verotulot 40 %. Verotulojen kehittyminen on ollut verkkaista koko tarkastelujaksolla. Lähde: Kaupungin tilinpäätökset 2008–2020.

Elinvoiman kasvattamiseen, työn ja toimeliaisuuden lisäämiseen Pudasjärvellä täytyy siis panostaa ja katse suunnata. Tällä valtuustokaudella tehdyt investoinnit tähtäävät nimenomaan elinvoiman kasvattamiseen ja tulevaisuuden verotulojen turvaamiseen.

Pian on tulossa päätettäväksi myös yrittäjäjärjestön kanssa yhteistyössä valmisteltu uusi hankintaohje, joka luo uutta kulttuuria kaupungin ostopalveluihin ja hankintoihin. Tavoitteena on, että aiempaa suurempi osuus kaupungin hankkimista palveluista ja tuotteista tuotetaan paikallisin voimin. Näin luodaan uusia lähimarkkinoita ja parannetaan verotulokertymää.

Kaupungin menokehityksessä on näkyvissä kaupungin oman toiminnan toteutuneet säästöt, mutta sote-kuluissa säästöä ei vielä ole näkyvissä. Vuosille 2021-2023 on tasapainottamistyössä sovittu 1,8 miljoonan euron säästöistä kaupungin omaan toimintaan. Lähde: Kaupungin tilinpäätökset 2008–2020.

Kaupungin menoissa ei ole olemassa mitään isoja miljoonaluokan toimintoja, jotka voitaisiin kulurakenteesta poistaa ja näin päästä taloudessa pikaratkaisulla tasapainoon. Huomio onkin kiinnitetty nyt pieniinkin asioihin ja kaupungin omasta toiminnasta on laajassa poliittisessa yhteistyössä hyvän virkamiesvalmistelun tuloksena löydetty tämän ja kahden seuraavan vuoden ajalta 1,8 miljoonan euron kulusäästöt. Jo vuosille 2019 ja 2020 asetetut säästötavoitteet kaupungin oman toiminnan osalta pääosin saavutettiin.

Sote-kustannusten osalta on myös teetetty ulkopuolisilla asiantuntijoilla selvitys ja sitä kautta saatu tietoon tarvittavia Oulunkaaren kuntayhtymää koskevia ratkaisumahdollisuuksia. Oulunkaaren talouskehitys ei muihin sote-järjestäjiin verrattuna ole huono, mutta kuntien kantokykyyn nähden kuitenkin olisi tarpeen päästä tekemään päätöksiä taloutta parantavista toimista. Kaikenikäisten kuntalaisten palveluiden saatavuudesta ja laadusta ei voida tinkiä, mutta kriittisenkin tarkastelun kautta voidaan löytää sekä taloudellisesti että inhimillisesti nykyistä toimivampia ratkaisuja. Tuleva sote-uudistus toivottavasti vie nämä huolet kunnista pois lähivuosina, mutta siihen asti ratkaisujen etsiminen ja löytäminen on vielä meidän tehtävä.

Anni-Inkeri Törmänenkaupunginhallituksen pj.