Hir­vi­lu­vat myön­net­ty – katso, pal­jon­ko tuli Pu­das­jär­vel­le ja miten ne jaet­tiin

Oulunkaari muistuttaa: Toi­sel­le ko­ro­na­ro­ko­tuk­sel­le tärkeä tulla an­net­tu­na aikana

Pääkirjoitus: Tar­vi­taan ko­ro­na­pas­si, koska oh­jeis­tuk­set ja suo­si­tuk­set eivät enää auta

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tuu­li­voi­man toinen puoli – lot­to­voit­ta­jan mai­nees­ta mak­se­taan karvas hinta

-
Kuva: VESA JOENSUU

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen suurin tuulivoimamaakunta. Vuonna 2020 Suomen 824:stä tuulivoimalasta 286 sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen Tuulivoimayhdistys hehkuttaa tiedotteessaan 10.2.2021 maakunnan kuntien saaneen lähes 6 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja tuulivoimaloistaan. Kaikista Suomen tuulivoimaloista maksettiin viime vuonna yhteensä yli 15 miljoonaa euroa kiinteistöveroa eri kuntiin.

Kunnille tuulivoimayhtiöiden tarjoukset voimala-alueista näyttäytyvät helppona, nopeana ja vaivattomana ratkaisuna paikata romahduksen partaalla olevaa kuntataloutta. Vuonna 2019 kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa, teki negatiivisen tuloksen. Vuosi 2020 näyttäytyy lohdullisempana valtion jakamien lähes 1,5 miljardin koronatukien vuoksi. Kuntien velkaantuminen on tukiaisista riippumatta kovaa, Kuntaliiton painelaskelman mukaan kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuonna 2024 hipoo 39 miljardia euroa. Se tarkoittaa lainakannan nousua puolitoistakertaiseksi vuoden 2019 tasosta (26 miljardia euroa). Pohjois-Pohjanmaa ei tilastoista poikkea, vuoden 2019 maakunnan kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli -200€ asukasta kohti ja palvelutarpeiden kasvaessa kunnissa ollaan tiukan paikan edessä, miten palvelut rahoitetaan ja turvataan jatkossa.

Lukujen valossa kuntien kilpajuoksu tuulivoimahankkeiden toteuttamisessa on hurjaa katsottavaa. Suunnitteilla olevia projekteja pulpahtelee kartalle kuin sieniä sateella. Suomen Tuulivoimayhdistys ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaalla olevan rakennusvaiheessa nyt 184 voimalaa ja lisäksi suunnitteilla on yhteensä 67 projektia, jotka sisältävät yhteensä 1302 voimalaa. Kiinteistöverotulojen osuutta korostetaan, mutta vähemmälle huomiolle jäävät tehottoman ja epävarman tuotantomuodon vaatimat investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan, samoin tuulivoimatukien (syöttötariffien) maksuosuudet –nämähän rahoitetaan viime kädessä veronmaksajien kukkarosta.

Fingrid uutisoi marraskuussa 2020 kantaverkkoinvestointien maksavan peräti kaksi miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, investointeja tarvitaan etenkin tuulivoiman voimakkaan kasvun vuoksi. Vuositasolla investointiosuus on noin 200 miljoonaa euroa, josta arvion mukaan 70% voidaan laskea tuulivoimaan liittyväksi. Jo tammikuussa 2021 kokonaissummaa tarkennettiin kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä, yhdeksi syyksi ilmoitettiin Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite. Tuulivoima on merkittävin tekijä massiivisten kantaverkkoinvestointien takana, laskun maksaa veronmaksaja kasvavina sähkönsiirtokuluina.

Energiavirasto arvioi syksyllä 2020, että uusiutuvan energian syöttötariffimenot (sähkön takuuhinta) ovat noin 335 miljoonaa euroa kuluneelta vuodelta, eli yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Tästä summasta yli 95% koski tuulivoiman syöttötariffeja. Kantaverkkoinvestointien kanssa yhteenlaskettu kustannus nousee vuositasolla yli 458 miljoonaan euroon. Pelkästään syöttötariffimenot vuodelta 2020 tekevät yli 386 000€ voimalaa kohden, samaan aikaan kun keskimääräinen kiinteistöverotuotto on reilut 18 000€/voimala. Kustannukset ovat kohtuuttomat tuloihin nähden ja tämä maksetaan jokaisen veronmaksajan pussista. Mikäli suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet toteutuvat, tulevaisuudessa saatavien muutamien kymmenien miljoonien kiinteistöverotulot eivät vakuuta kustannusten rinnalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön ”Alueelliset Kehitysnäkymät syksyllä 2020” –julkaisussa todetaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osalta, että vuoden 2020 puolivälissä rekrytointivaikeuksia kokevia yrityksiä oli 42%. Pula osaavasta työvoimasta koskettaa kaikkia Pohjois-Pohjanmaan seutuja ja monilla seuduilla pula-alat ja ammatit ovat samoja. Massiivinen tuulivoimarakentaminen ei houkuttele uusia asukkaita väestökadosta jo valmiiksi kärsiville alueille, samoin rakentaminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti myös alueilla jo asuvien ihmisten elinympäristöön.

Kuinka paljon tonttien ja kiinteistöjen arvo laskee ja kuinka haluttuja ne ovat voimala-alueiden läheisyydessä? Kuinka moni lähtee muualle asumaan, kun luonto ja lähiympäristöt muuttuvat teollisuusalueiksi ja harrastusmahdollisuudet, maa- ja metsätalouden- sekä pohjoisosissa porotalouden harjoittaminen olennaisesti vaikeutuu? Maakunnan noste matkailun ja matkailuyrittämisen osalta muuttuu oleellisesti, eikä muutos ole positiivinen.

Tuulivoimatuotannon vaikutukset heijastuvat maakuntamme tasolla kokonaisvaltaisesti aluetta, ja sen väestöä, samoin elinkeinoja heikentävästi. Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry ei hyväksy maakuntamme autioittamista ja väestön elinolosuhteiden kurjistamista ideologisella, kalliilla ja tehottomalla tuulivoimarakentamisella.

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry