Kevät keikkuen tulevi -sanotaan. Tämän Oiva Pennasen kirjoittaman runon ensimmäisellä virkkeellä tarkoitetaan nykypäivänä, että keväällä säät ovat vaihtelevia ja lämpimäksi muuttuneet ilmat voivat muuttua takatalveksi. Sitä Pudasjärvelläkin on nyt saatu nauttia. Kesäinen lämpö muuttuikin räntäsateeksi.
Talvi ja kevät ovat aiempaa hankalampia myös tienhoidon kannalta. Suomessa on päällystettyjä maanteitä Väyläviraston mukaan 50.750 kilometriä. Sorateitä on myös runsaasti. Maantieverkon pituus on kaikkiaan 77.982 kilometriä. Maanteillämme on kaikkiaan 15.160 siltaa, joista painorajoitettuja on 180. Vuoteen 2020 mennessä korjausikään tuli peräti noin 7.000 siltaa.
Maantieverkoston kirjanpidollinen arvo valtion kirjanpidossa on kaikkiaan runsaat 14 miljardia euroa. Tienpitoon valtio sijoittaa kuluvan vuoden budjetissaan 700 miljoonaa euroa.
Pudasjärvella valtion ja kaupungin satsaus tiestön ja liikenneturvallisuuden parantamiseen on näkynyt poikkeuksellisen massiivisena. Sisäänajotiet Kurenalle saavat kiertoliittymät ja liikennejärjestelyitä tehdään muutenkin.
Vaikka toimenpiteet ovatkin tarpeellisia ja niihin sijoitettu raha menee hyvään kohteeseen, pitää muistaa, ettei se ole silti riittävä. Samaan aikaan kevät tuo esille sorateiden heikon kunnon, eikä asfalttiteilläkään reiiltä ole vältytty. Tiestön kunto heikkenee koko ajana.
Tieverkosto on Pudasjärvelle ja koko Suomelle tärkeä. Lähes kaikki elinkeinotoiminta Pudasjärvellä valmistetuista pizzoista hirsitaloihin tarvitsee tieverkkoa ja autoliikennettä päästäkseen markkinoille. Samoin Pudasjärvellä toimiva matkailu toimii kokonaan tiestön varassa.
Maanteiden merkitystä ei ole syytä aliarvioida ja siksi niin tulevien kuntapäättäjien kuin valtionhallinnon on pidettävä liikenteen mahdollisuuksien ylläpito yhtenä tärkempänä asiana.