Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen on väkineen ihmetellyt varsinkin nuoren metsän kunnostukseen tarkoitettujen Kemara-tukien kohtaloa.
– Tarvetta tuille olisi Pudasjärvelläkin valtavasti. Nykyisen tiedon mukaan suunnitelmia voisi jälleen laittaa vireille toukokuun alusta lähtien.
Taimikon varhaishoidon tuet eivät ole enää jumissa olleet, mutta sitä työlajia ei Härkönen Pudasjärvelle hyvänä pidä. Hirvituhot pelottavat, eikä männyntaimikkoa vähin kummin pitäisi metrin korkuisena vielä raivaamaan mennä, varsinkaan kun vesakoituminen ei juuri ongelma täällä ole, hän sanoo.
Tukieurot olisivat Pudasjärven taimikoihin tarpeen. Härkönen tietää, että nykyään ehkä puolet taimikonhoidon tarpeessa olevista alueista laitetaan kuntoon.
– Ei tänne niin paljoa tekijöitä tule, että koko tarve saataisiin tehtyä. Aktiiviset metsänomistajat vähentyvät koko ajan. Muualle muuttaneiden ja varsinkin perikuntien taimikot tahtovat jäädä hoitamatta.
Härkönen pelkää todennäköisesti toukokuun alussa käynnistyvän Kemera-tukien haun vievän nuoren metsän kunnostukseen varatut eurot äkkiä. Hieman tilannetta helpottanee se, että töiden toteutusajat ilmeisesti lyhenevät nykyisestä.
Metsänomistajat huolehtivat taimikoidensa varhaishoidosta vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Metsäneuvostot ovat asettaneet maakunnille alueelliset tavoitteet Kemera-tuettujen taimikonhoitotöiden pinta-alasta. Parhaiten tavoitteeseen päästiin viime vuonna Kanta-Hämeessä. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Yksityisille metsänomistajille suunnatulla Kemera-tuella tehtiin taimikoiden varhaishoitoa kaikkiaan 42 073 hehtaarilla viime vuonna. Työmäärä on hieman yli puolet kokonaistavoitteesta.
– Pohjois-Pohjanmaalla metsänomistajat eivät ole vielä tunnistaneet uutta taimikon varhaishoidon työmuotoa. Siitä löytyisi myös omatoimisille metsänomistajille sekä yrittäjille työsarkaa. Haasteena viime vuonna oli varhaishoidon Kemera-tuen hakusulku. Se aiheutti ongelmia erityisesti Pohjois-Suomessa, toteaa aluejohtaja Arto Sorri Suomen metsäkeskuksesta.
Eniten raivaussahaa käytettiin Kanta-Hämeessä, missä taimikkoa perattiin 98 prosenttia tavoitteesta. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Kemera-tuella Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, alle kolmannes tavoitteesta.
Itä- ja Kaakkois-Suomessa on pitkät perinteet omatoimisessa taimikonhoidossa. Siellä myös haettiin eniten Kemera-tukea taimikoiden varhaisperkaukseen viime vuonna.
– Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava. Metsänomistajien täytyisi löytää aktiivisuutta taimikoiden perkaukseen, muuten vesakko perii ne. Taimikon perustaminen maksaa noin 1 000 - 1 400 euroa hehtaarilta. Varhaishoito on ihan perusedellytys tämän investoinnin turvaamisessa, sanoo Suomen metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.
Suomessa uusia taimikoita istutetaan yli 100 000 hehtaaria vuosittain. Niissä tulisi tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Luontaisen uudistamisen taimikoissa työ voi odottaa muutaman vuoden enemmän.
Taimikon varhaishoito vähentää taimiin kohdistuvaa kilpailua, nopeuttaa kasvua ja pienentää tuhoriskiä. Vesakon perkaaminen, täydennysistutus ja heinäntorjunta sopivat hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi työksi.
Taimikon varhaishoidon tuki tuli uutena työmuotona vuonna 2015 uusittuun kestävän metsätalouden rahoituslakiin eli Kemera-lakiin. Vuosi 2016 oli tämän työmuodon ensimmäinen kokonainen vuosi. Varhaishoitoa tehdään taimikoissa myös ilman tukea.
