Urheilu: Pu­das­jär­vel­tä ko­toi­sin oleva Henna Van­ha­nen työs­ken­te­lee yöt OYSin päi­vys­tyk­ses­sä ja nukkuu päivät – Neljän lapsen äiti on yli­voi­mai­ses­ti Suomen paras juok­si­ja ikä­luo­kas­saan

Tapahtumat: Van­hus­ten­vii­kol­la iästä tehdään numero – Pu­das­jär­vel­lä on tar­jol­la mo­ni­puo­li­ses­ti oh­jel­maa ja toi­min­taa

Mainos: Tutustu Iijokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Tilaajille

Syn­ny­tys­lai­tos­ta ei pe­rus­tet­tu Pu­das­jär­vel­le – "Maa­her­ran­vi­ras­tos­sa­kin oli huo­mat­tu pu­das­jär­ve­läis­ten riuska li­sään­ty­mis­tah­ti. Sieltä oli lä­he­tet­ty kun­ta­päät­tä­jil­le kir­jel­mä, jossa vaa­dit­tiin syn­ny­tys­lai­tok­sen pe­rus­ta­mis­ta "

Pudasjärvi

Pudasjärven väkiluku kasvoi 100 vuotta sitten reipasta tahtia. 10 000 asukkaan raja oli juuri ylittynyt, vaikka maailmanlaajuinen pandemia, espanjantaudiksi nimetty, oli koettelut laajaa maalaispitäjää kovin.

Vuoden 1922 alussa täällä oli 10 154 asukasta. Miehiä oli enemmistö silloinkin, kuten sata vuotta myöhemmin. 52.8 prosenttia pudasjärveläisistä oli miehiä.

Lapsia oli vuonna 1921 syntynyt 270. Kuolleita oli ollut 172, heistä vanhin 91-vuotias. Muuttotappio oli pieni, täältä lähti 76 ja tänne muutti 60 henkilöä.

Maaherranvirastossakin oli huomattu pudasjärveläisten riuska lisääntymistahti. Sieltä oli lähetetty kuntapäättäjille kirjelmä, jossa vaadittiin synnytyslaitoksen perustamista kunnansairaalan yhteyteen.

Kunnanvaltuusto ei esitykselle lämmennyt.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.