Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuuluu olennaisesti suomalaiseen demokratiaan. Tammikuussa sitä saatiin käyttää aluevaaleissa.
Alkanut vuosi on seurakunnissakin vaalivuosi. Syksyllä käytävissä vaaleissa valitaan päättäjät kirkkovaltuustoihin ja yhtymissä myös seurakuntaneuvostoihin. Varsinainen vaalipäivä on 20. marraskuuta. Vaalien tunnuksena on ”uskottu, toivottu, rakastettu”.
Vanhastaan seurakunnan äänivaltaisten jäsenten kokoontumista on kutsuttu kirkonkokoukseksi. Sillä on ollut hallinnollisissa asioissa päätösvalta, ja se on aikanaan valinnut esimerkiksi seurakunnan hallintoelimet ja vakinaiset papit.
Seurakunnan historian mukaan Pudasjärvelläkin on pidetty kirkonkokouksia jo 1600-luvu puolella, joskaan pöytäkirjoja tuolta ajalta ei ole säilynyt. Heinäkuussa 1699 rovastintarkastuksessa seurakunnalle annettiin kehotus kirjata kokouksissa käsitellyt asiat.
Kirkonkokouksia pidettiin säännöllisesti vuodesta 1871 alkaen, aina 1970-luvulle saakka, jolloin seurakuntahallintoa uudistettiin.
Laki kirkkovaltuustoista annettiin vuonna 1918. Tuolloin seurakunnan toimintaan ja talouteen liittyvistä päätöksistä valtaosa siirtyi kirkonkokoukselta valtuustolle. Viime vaiheessa kirkonkokoukset olivat vain kirkkovaltuuston ja -neuvoston valintakokouksia.
Kirkkolain mukaan valtuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa. Ohje- ja johtosäännöillä osan päätösvallasta voi siirtää kirkkoneuvostolle, joka myös vastaa valtuuston käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta sekä toimeenpanosta.
Käytännössä valtuuston päätäntävaltaan kuuluvat seurakunnan toiminnan suuret linjat, kuten tuloveroprosentin vahvistaminen, strategia ja toimintasuunnitelmat sekä asiat, joihin vaaditaan määräenemmistö. Näitä ovat esimerkiksi kirkollisen rakennuksen rakentaminen tai hankkiminen, rakennuksen käyttötarkoituksen olennainen muutos tai purkaminen, hautausmaan perustaminen tai laajentaminen, kiinteän omaisuuden myynti tai uuden viran perustaminen.
Määräenemmistöpäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään 2/3 kokouksessa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä kannattaa asiaa.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan 19 jäsentä kirkkovaltuustoon vuosiksi 2023-2026. Koska seurakunnan jäsenmäärä on viime vaalien jälkeen alittanut 7000:n rajan, valtuuston paikkamäärä laskee neljällä nykyisestä.
Seurakunnan hallinnossa vaalien valmistelut lähtevät liikkeelle loppukeväästä, kun valtuusto valitsee vaalilautakunnan. Valitsijayhdistysten perustaminen ja ehdokasasettelu päättyy 15.9. Kokoamme paikallisen infopaketin vaaleista seurakunnan kotisivuille.
Äänioikeus seurakuntavaaleissa on vaalipäivään mennessä 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Vuonna 2018 äänestysprosentti oli 25,6, mikä jää selkeästi alle kunnallisten tai valtiollisten vaalien tason.
Olisi hienoa, jos äänestysprosentti nousisi edellisistä vaaleista. Tälläkin kertaa suunnitelmissa on madaltaa äänestämisen kynnystä järjestämällä äänestysmahdollisuuksia sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat, kuten kauppoihin.
Kirkkolaki käyttää seurakunnan hallintoelimiin valituista luottamushenkilö -nimitystä. Heidän tulee tehtävässään edistää kirkon parasta.
Näissäkin seurakuntavaaleissa tarvitaan eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita, jotka ovat valmiita antamaan omaa aikaansa ja osaamistaan seurakunnan hallintoon ja päätöksentekoon, yhteisten asioiden hoitamiseksi.
Kolumni
Timo Liikanen
Pudasjärven kirkkoherra