Yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden haasteista on lintujärjestö BirdLife Suomen kampanja, jossa on tavoitteena saada mahdollisimman moni suomalainen tunnistamaan ja havaitsemaan ainakin sata lintulajia tämän vuoden aikana.
Tavoite ei ole mahdoton täälläkään, vaikka selvästi helpompi etelämpänä. Pudasjärvi on luonnoltaan niin monipuolinen, että erilaisten siivekkäiden suosimia elinympäristöjä löytyy retkeillä.
Suomessa on havaittu reilut 470 lintulajia. Pudasjärveltä tilastoa ei ole, mutta vuosien aktiivisella kiikaroinnilla ja kuuntelulla olisi ainakin 200 saavutettavissa.
Pesivinä lintulajeja on Suomessa kirjattu olevan yli 250. Pudasjärveltä niistä voisi löytää arviolta reilut 150.
Vuonna 2005 käytiin Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen jokakesäinen linturalli Pudasjärven alueella. 18 tunnin aikana heinäkuun alussa voittajajoukkue kirjasi tasan sata lajihavaintoa.
Yhteensä kisaan osallistuneet seitsemän joukkuetta havaitsivat kisassa 126 lajia. Paikoillaan seisoskelemalla ei siihen päästy, autoilla liikkuneet ryhmät kiersivät pitäjän lintupaikkoja ahkerasti.
Silloin voittaneen joukkueen Jouni Meski kirjoitti kokemuksistaan yhdistyksen Aureola-vuosikirjaan. Hän piti Sarakylän seutua hyvänä lintualueena, vanhoja metsiä, soita ja vesistöjä löytyy sieltä helposti.
Sarajärvi-Ihmelampi-aluetta joukkue luonnehti ”vesiäisparatiisiksi”, sieltä kun lajilistaan löytyi hyviä lajeja. Toinen hyväksi mainittu kohde, Jaaskamovaaran vanha metsä Sotivaaran metsätien kupeessa on helposti saavutettavissa.
Ihmelammen ja Iso-Syöte-Jaaskamovaaran seutua pidetään hyvänä lintualueena myös PPLY:n pari vuosikymmentä sitten julkaisemassa Pohjois-Pohjanmaan linturetkioppaassa.
Sen mukaan hyviä kohteita löytyy toki muitakin. Taipaleenharjun Aittojärvi on lintutorneineen hyvä kohde, pesiviä lajeja löytyy liki 40.
Kongasjärvi on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi. Linturetkioppaan mukaan sieltä voi löytää kolmisenkymmentä kosteikoilla viihtyvää lajia.
Samalta suunnalta löytyy toinen samantyyppinen, järvenlaskun seurauksena syntynyt elinympäristö. Keski-Mainuan järvessä on havaittu pesivinä yli 30 kosteikkolajia.
Myös Sotkajärvi on luokiteltu arvokkaaksi lintujärveksi. Linturetkioppaan mukaan siellä pesii 30-35 lintuvesille tyypillistä lajia. Lintutornikin löytyy.
Lähellä Sotkajärveä on Helkalansuo, jonka opas luonnehtii monipuoliseksi lintusuoksi. Samalla alueella on myös Kalettomansuo, sekin hyvä linturetkikohde. Sieltä pitäisi löytyä lähes 30 soille tyypillistä lintulajia pesivinä.
Erämaisia retkikohteita ei lintuharrastajan ole Pudasjärveltä yhtä helppo löytää kuin vesistöjä tai soita. Syötteen kansallispuiston lisäksi linturetkiopas mainitsee pari sellaista.
Jaurakkavaara Puolangan ja Pudasjärven rajalla on sen mukaan hyvä kohde vanhan kuusikkometsän lajeja hakevalle. Toisella laidalla pitäjää, osin Ranuan puolella on laaja erämainen soiden ja metsien alue Litokaira.
Suokohteita linturetkioppaassa luetellaan useita ja on niitä hyviä lintusoita muuallakin Pudasjärvellä. Hirvisuo Ouluntien kupeessa on parin-, jopa kolmenkymmenen lajin pesimäaluetta.
Hirvisuolta vähän Kurenalle päin on Kuusisuon-Hattusuon parintuhannen hehtaarin soidensuojelualue. Siellä ovat lintuharrastajat havainneet yli 70 lintulajia.
Utajärven ja Pudasjärven rajaseudulla on hieno Olvassuon-Oravisuon-Näätisuon alue. Alueelta, johon kuuluvassa Olvassuon luonnonpuistossa liikkuminen on hyvin rajoitettua, on selvityksissä löydetty pesivänä reilusti yli 100 lintulajia.
Aittojärven kylän pohjoispuolelta löytyy hyvänä lintusuona pidetty Kaakkurinrimmit-Karhusuon alue. Nimensä mukaan siellä on jokakesäisenä pesimälajina kaakkuri kymmenkunnan muun vesilintulajin lailla.
Toinen vaikeakulkuinen, mutta lintujen kannalta hyvä suoalue on Livon Soininsuo. Siellä on linjalaskennoissa ynnäilty löytyvän yli 50 lintulajia. Lintuoppaan mukaan sääskiäkin löytyy parhaana retkeilyaikana runsaasti, samoin mäkäräisiä ja paarmoja heinäkuussa.
Aloittamalla sadan lintulajin keruun nyt pääsee ainakin hyvään alkuun ennen niiden pienempien siivekkäiden sesonkia. Meneillään oleva lintujen paluumuutto tuo päivittäin uusia lajeja.
Parasta aikaa linturetkelle on aikainen aamu. Silloin on hyvä niin kuunnella kuin katsella yön aikana muuttaneita ja päiväksi ruokailemaan pysähtyneitä lintuja. Aamun lämmetessä alkaa näkyä muuttoparvia, monet linnut kun lähtevät liikkeelle päivän lämmetessä.
Linturetkeä varten ei täällä asuvan tarvitse kauas kotoaan mennä. Pihapiiristäkin on helppo vähänkään alaan perehtyneen havaita kymmeniä lintulajeja kevään ja alkukesän aikana.
Tuota sadan lajin rajaa tavoitteleva saa nähdä jo enemmän vaivaa, jos tavoitteen vaivaksi kokee. Hyviä linturetken kohteita löytyy joka puolelta pitäjää, ainakin soita ja vesistöjä.
Tähän mennessä on sata lajia kampanjasivujen mukaan havainnut nelisensataa lintuharrastajaa. Ainakin yksi aktiivisesti Pudasjärvellä retkeileväkin joukosta löytyy.
Erkki Sarviaho on Kuovit-joukkueineen osallistunut jokakeväiseen Tornien taistoon Aittojärven tornissa. Tänä keväänä sieltä havaittiin 49 lajia, mutta viime kevään tulos oli peräti 63 lajia kahdeksan tunnin aikana.
Vähemmän ornitologian saloihin perehtyneen ei kannata ottaa sadan lajin haasteessa tiukkaa aikatavoitetta, kampanjahan päättyy vasta uudenvuoden aattona. Mutta huomattavasti mukavampaa ja helpompaa määrää on nostaa nyt, kun linnut ovat eniten äänessä ja näkyvissäkin.
