Pudasjärven kaupunki luovutti torstaina Pudasjärvellä tänä vuonna syntyneille vauvoille 60 sukkaparia. Paikalla huomionosoitusta vastaanottamassa oli kymmenkunta asianosaista vanhempineen.
Ymmärrystä riitti myös niille, jotka eivät lapsiperheen arjesta paikalle päässeet. Sukat voi myöhemmin käydä hakemassa kaupungintalolta.
Tilaisuuden avanneen kaupunginjohtaja Tomi Timosen laskujen mukaan oli kuudes tai seitsemäs kerta kun kaupungin kustantamista langoista Maa- ja kotitalousnaisten kutomia vauvasukkia jaettiin.
Jaettujen sukkaparien määrä on vaihdellut vuosittain 70-90 välillä. Nyt jäätiin tavoitteista jälkeen, mutta tänä vuonna suuressa osin vertailukunnista syntyi vauvoja vain puolet Pudasjärven lukemista.
Tämän vuoden hetkellisen notkahduksen on Timosen mukaan korvannut lapsiperheiden muuttoliike, joka lisäsi viime syksynä Pudasjärvellä lukuvuotensa aloittaneiden koululaisten määrää noin puolella sadalla.
Lisää oppilaita on tullut myös sivukylien kouluille ja sen seurauksena nähty koko maan mittakaavassa harvinainen tapaus, että sivukylän koulua joudutaan laajentamaan Kipinässä.
Pudasjärvi on profiloitumassa kaupunginjohtajan mukaan lapsipitäjäksi. Pikku-Paavalin päiväkoti on täynnä, lisätilaa remontoidaan Iijokiseudun taloon ja Halla Cafeen yläkerrassa toimiin väliaikaisesti yksi eskariryhmä.
– Lisäksi uusi yksityinen päiväkoti alkaa nousta Pikku-Paavalin viereen ensi vuoden aikana.
Jo vuonna 2009 tuli Pudasjärven seurakunnan 370-vuotisjuhlan kunniaksi vauvaraha, jota on sen jälkeen nostettu eurolla per vuosi.
– Viime vuonna Suomi 100-juhlan kunniaksi kannustinta nostettiin satasella, joten tänä vuonna jokaisesta neuvolan ilmoittamasta vastasyntyneestä saa 479 euroa.
Lapsiperheiden kokonaisvaltaisia palveluita on Timosen mukaan lisätty ja se on ollut hänen mukaansa ensiluokkaista suhteutettuna kaupungin väestöpohjaan.
Jotain olisi kuitenkin vielä tehtävissä, tiesivät paikalla olleet asiantuntijat – äidit. Esimerkiksi Maria Vääräniemi ja Heidi Laakkonen Hirvaskoskelta eivät olleet aikaisemmin näissä merkeissä kohdanneet tai edes tienneet toistensa vauvoista.
Laakkosen mielestä tilaisuuden parasta antia oli, kun sai nähdä muita äitejä – etenkin pienten lasten äitejä yhdessä. Vastaavaa ei hänen kohdallaan ollut ennen sattunut edes neuvolassa.
Takavuosina tulevat äidit ja isät kohtasivat toisiaan jo synnytysvalmennuksessa. Vääräniemen mielestä tilausta ja tarvetta yhteisten kokemusten jakamiselle olisi tänäkin päivänä.
Syötteeltä saakka varta vasten tilaisuuteen saapuneet Anna Sarajärvi ja Matias olivat myös sitä mieltä, että enemmän vertaistukea tarvittaisiin.
