Pu­das­jär­ven kau­pun­gin tu­ki­ra­haa jaossa – "A­vus­tuk­sil­la on saatu paljon aikaan, niihin käy­te­tyt eurot tulevat mo­nin­ker­tai­si­na ta­kai­sin"

Pudasjärven kylien toiminnasta keskustellaan säännöllisesti kyläneuvoston kokouksissa. Sieltä voi saada vinkkejä myös kaupungin kehittämis- ja toimintatukien hakukohteisiin. Näin on kaupungin osallistavan budjetoinnin kautta myöntämä toiminta- ja kehittämistukipotti vuosilta 2014- 2018 jakaantunut eri puolille Pudasjärveä.
Pudasjärven kylien toiminnasta keskustellaan säännöllisesti kyläneuvoston kokouksissa. Sieltä voi saada vinkkejä myös kaupungin kehittämis- ja toimintatukien hakukohteisiin.
Pudasjärven kylien toiminnasta keskustellaan säännöllisesti kyläneuvoston kokouksissa. Sieltä voi saada vinkkejä myös kaupungin kehittämis- ja toimintatukien hakukohteisiin.
Kuva: Toivo Kiminki

Vuodenvaihteessa nimenmuutoksen kokenut entinen elinvoima- nykyinen yhteisöllisyysvaliokunta piti ensimmäisen kokouksensa julkisena. Siinä puitiin kaupungintalolle kokoontuneen yleisön voiminkin hakemusvaiheessa olevia kaupungin toimintatukia.

Nimen muuttaminen tuli valiokunnan puheenjohtajan Eero Oinas-Panuman mukaan eteen kaupungin organisaation muutoksessa. Valiokunta voi jatkossa keskittyä entistä enemmän yhteisöllisyyteen.

Samalla nimellä toimii valiokuntia muissakin kunnissa, ja nimi kuvaa hänestä hyvin tilannetta, jossa valiokunnan toiminnasta on elinkeinopuolta siirretty kaupunginhallituksen ja kehittämisyhtiön sektoreille.

Erityisesti Oinas-Panuma lupasi pohdittavan kylien hyvinvoinnin parantamista ja sitä, miten kaupungin voimavaroin voidaan sitä tukea.

– Meillä on eri puolilla Pudasjärveä erittäin hyvää porukkaa, joille kyliensä kehittäminen on tärkeää. Uudet ihmiset, joita on mukaan tullut, tuovat siihen työhön oman hyvän lisänsä.

Oinas-Panuma näki monilla kylillä ympäri vuoden viihtyvät vapaa-ajan asukkaat hyvänä lisänä kylien toimintaan, samoin palveluiden käyttöön.

Hän muistutti avustusten jakoperusteita selkiytetyn viime keväänä. Nyt olisi toiveena, että avustuksia hakisivat myös yhteen lyöttäytyneet kylien yhdistykset.

Avustuseurojen voimin on yhdistyksiin saatu vireyttä ja sitä myötä paljon uusia ihmisiä talkoilemaan ja toimimaan, Oinas-Panuma iloitsi. Esimerkiksi hän nosti kotikylänsä Panuman, jossa vesistökunnostuksia on tehty monenlaisten rahoitusten ja varsinkin innokkaan talkootyön turvin, hyvällä tuloksella.

Asuinviihtyisyyden parantamisen ja osallistavan budjetoinnin näki kaupunginjohtaja Tomi Timonen yhteisöllisyysvaliokunnan tärkeäksi tehtäväksi kaupungin uudessa hallintomallissa.

Yhdeksi tehtäväksi valiokunnalle kaupunginjohtaja näkee toiminta- ja kehittämistukien toimivuuden ja niiden käsittelyn kehittämisen.

– Avustuksilla on saatu paljon aikaan, niihin käytetyt eurot tulevat moninkertaisina takaisin. Jospa jatkossa saataisiin pieni tarkistus avustusten kokonaissummaankin.

Timonen toivoi yhdistyksistä ainakin yhtä aktiivista tukien hakemista kuin aiemmin. Hakemuksia on kyllä tullut kiitettävästi, liikojen kanssa aina pärjätään, hän jatkoi.

Erityisesti kaupunginjohtaja kertoi toivottavan avustuksia erilaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan, jotka voisivat olla vaikkapa kylien palveluihin liittyviä uusia avauksia.

– Nyt vain hakemaan avustuksia ja mahdollisimman laajalla skaalalla. Ei niin, että kunnallisveron prosenttia pitäisi nostaa, vaan että sen nostolta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Honkanen näki ilmapiirin Pudasjärven kylillä ja Kurenalla parantuneen viime vuosina. Nyt halutaan auttaa kyliä, hän sanoi.

Pientä huolta veteraanipoliitikko myönsi tuntevansa yhdistysten talkoolaisten jaksamisesta. Myös sen Honkanen nosti esille, että ainakaan asumisen järjestymisestä ei saa jäädä kiinni Pudasjärven sivukylille halukkaiden lapsiperheiden sinne asettuminen.

Kulttuurisuunnittelija Birgit Tolonen yllytti hakemaan avustuksia myös henkistä hyvinvointia lisääviin hankkeisiin, niin yksittäisten harrastajien kuin yhdistysten toteutettaviksi.

Usean kymmenen pudasjärveläisen järjestön edustajien puheenvuoroissa nousi esille myös muita rahoitusmahdollisuuksia, vaikka kaikissa puheenvuoroissa osallistavan budjetoinnin mahdollisuuksia kiiteltiinkin.

FC Kurenpoikien Toni Niemelä kertoi saadun leader-rahoituksen olleen tärkeää mutta seura saa euroja kaupungilta myös tekemästään valvontatyöstä.

Kiertokaari on ollut tarjoamassa jätehuollon aluekeräyspisteiden kunnossapitoa kylien yhdistyksille. Kollajalla yhteistyötä jo on, kertoi Antti Niemitalo.

Palvelusuunnittelija Ritva Kinnula muistutti myös Oulun seudun leader-yhdistyksen tarjoamasta rahoituksesta. Viime vuonna sitä irtosi ainakin Puhokselle, Livolle ja Sarakylään.